Sananlaskujen 17
1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
Better [is] a dry morsel, and rest with it, Than a house full of the sacrifices of strife.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
A wise servant ruleth over a son causing shame, And in the midst of brethren He apportioneth an inheritance.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
A refining pot [is] for silver, and a furnace for gold, And the trier of hearts [is] Jehovah.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
An evil doer is attentive to lips of vanity, Falsehood is giving ear to a mischievous tongue.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
Whoso is mocking at the poor Hath reproached his Maker, Whoso is rejoicing at calamity is not acquitted.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
Sons' sons [are] the crown of old men, And the glory of sons [are] their fathers.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
Not comely for a fool is a lip of excellency, Much less for a noble a lip of falsehood.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
A stone of grace [is] the bribe in the eyes of its possessors, Whithersoever it turneth, it prospereth.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
Whoso is covering transgression is seeking love, And whoso is repeating a matter Is separating a familiar friend.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
Rebuke cometh down on the intelligent More than a hundred stripes on a fool.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
An evil man seeketh only rebellion, And a fierce messenger is sent against him.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
The meeting of a bereaved bear by a man, And — not a fool in his folly.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
Whoso is returning evil for good, Evil moveth not from his house.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
The beginning of contention [is] a letting out of waters, And before it is meddled with leave the strife.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
Whoso is justifying the wicked, And condemning the righteous, Even both of these [are] an abomination to Jehovah.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
Why [is] this — a price in the hand of a fool to buy wisdom, And a heart there is none?
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
At all times is the friend loving, And a brother for adversity is born.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
A man lacking heart is striking hands, A surety he becometh before his friend.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
Whoso is loving transgression is loving debate, Whoso is making high his entrance is seeking destruction.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
The perverse of heart findeth not good, And the turned in his tongue falleth into evil.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
Whoso is begetting a fool hath affliction for it, Yea, the father of a fool rejoiceth not.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
A rejoicing heart doth good to the body, And a smitten spirit drieth the bone.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
A bribe from the bosom the wicked taketh, To turn aside the paths of judgment.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
The face of the intelligent [is] to wisdom, And the eyes of a fool — at the end of the earth.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
A provocation to his father [is] a foolish son, And bitterness to her that bare him.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
Also, to fine the righteous is not good, To smite nobles for uprightness.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
One acquainted with knowledge is sparing his words, And the cool of temper [is] a man of understanding.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
Even a fool keeping silence is reckoned wise, He who is shutting his lips intelligent!
