Sananlaskujen 17
1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
Betere is a drie mussel with ioye, than an hous ful of sacrifices with chidyng.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
A wijs seruaunt schal be lord of fonned sones; and he schal departe eritage among britheren.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
As siluer is preued bi fier, and gold is preued bi a chymnei, so the Lord preueth hertis.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
An yuel man obeieth to a wickid tunge; and a fals man obeieth to false lippis.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
He that dispisith a pore man, repreueth his maker; and he that is glad in the fallyng of another man, schal not be vnpunyschid.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
The coroun of elde men is the sones of sones; and the glorie of sones is the fadris of hem.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
Wordis wel set togidere bisemen not a fool; and a liynge lippe bicometh not a prince.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
A preciouse stoon moost acceptable is the abiding of hym that sekith; whidur euere he turneth hym silf, he vndurstondith prudentli.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
He that helith trespas, sekith frenschipis; he that rehersith bi an hiy word, departith hem, that ben knyt togidere in pees.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
A blamyng profitith more at a prudent man, than an hundryd woundis at a fool.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
Euere an yuel man sekith stryues; forsothe a cruel aungel schal be sent ayens hym.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
It spedith more to meete a femal bere, whanne the whelpis ben rauyschid, than a fool tristynge to hym silf in his foli.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
Yuel schal not go a wei fro the hous of hym, that yeldith yuels for goodis.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
He that leeueth watir, is heed of stryues; and bifor that he suffrith wrong, he forsakith dom.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
Bothe he that iustifieth a wickid man, and he that condempneth a iust man, euer ethir is abhomynable at God.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
What profitith it to a fool to haue richessis, sithen he mai not bie wisdom? He that makith his hous hiy, sekith falling; and he that eschewith to lerne, schal falle in to yuels.
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
He that is a frend, loueth in al tyme; and a brother is preuyd in angwischis.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
A fonned man schal make ioie with hondis, whanne he hath bihiyt for his frend.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
He that bithenkith discordis, loueth chidingis; and he that enhaunsith his mouth, sekith fallyng.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
He that is of weiward herte, schal not fynde good; and he that turneth the tunge, schal falle in to yuel.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
A fool is borun in his schenschipe; but nether the fadir schal be glad in a fool.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
A ioiful soule makith likinge age; a sorewful spirit makith drie boonys.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
A wickid man takith yiftis fro the bosum, to mys turne the pathis of doom.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
Wisdom schyneth in the face of a prudent man; the iyen of foolis ben in the endis of erthe.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
A fonned sone is the ire of the fadir, and the sorewe of the modir that gendride hym.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
It is not good to brynge in harm to a iust man; nether to smyte the prince that demeth riytfuli.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
He that mesurith his wordis, is wijs and prudent; and a lerud man is of preciouse spirit.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
Also a foole, if he is stille, schal be gessid a wijs man; and, if he pressith togidre hise lippis, he `schal be gessid an vndurstondynge man.
