Sananlaskujen 17
1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
Better [is] a dry morsel, and quietness with it, than a house full of sacrifices [with] strife.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
A wise servant shall have rule over a son that causeth shame, and shall have part of the inheritance among the brethren.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
The fining-pot [is] for silver, and the furnace for gold: but the LORD trieth the hearts.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
A wicked doer giveth heed to false lips: [and] a liar giveth ear to a naughty tongue.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
He that mocketh the poor reproacheth his Maker; [and] he that is glad at calamities shall not be unpunished.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
Children's children [are] the crown of old men; and the glory of children [is] their fathers.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
Excellent speech becometh not a fool: much less do lying lips a prince.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
A gift [is as] a precious stone in the eyes of him that hath it: whithersoever it turneth, it prospereth.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
He that covereth a transgression seeketh love; but he that repeateth a matter separateth [very] friends.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
A reproof entereth more into a wise man than a hundred stripes into a fool.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
An evil [man] seeketh only rebellion: therefore a cruel messenger shall be sent against him.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
Let a bear robbed of her whelps meet a man, rather than a fool in his folly.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
Whoever rewardeth evil for good, evil shall not depart from his house.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
The beginning of strife [is as] when one letteth out water: therefore withdraw from contention, before it be meddled with.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
He that justifieth the wicked, and he that condemneth the just, even they both [are] abomination to the LORD.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
Why [is there] a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing [he hath] no heart [to it]?
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
A friend loveth at all times, and a brother is born for adversity.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
A man void of understanding striketh hands, [and] becometh surety in the presence of his friend.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
He loveth transgression that loveth strife: [and] he that exalteth his gate seeketh destruction.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
He that hath a froward heart findeth no good: and he that hath a perverse tongue falleth into mischief.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
He that begetteth a fool [doeth it] to his sorrow: and the father of a fool hath no joy.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
A merry heart doeth good [like] a medicine: but a broken spirit drieth the bones.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
A wicked [man] taketh a gift out of the bosom to pervert the ways of judgment.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
Wisdom [is] before him that hath understanding; but the eyes of a fool [are] in the ends of the earth.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
A foolish son [is] a grief to his father, and bitterness to her that bore him.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
Also to punish the just [is] not good, [nor] to strike princes for equity.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
He that hath knowledge spareth his words: [and] a man of understanding is of an excellent spirit.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
Even a fool, when he holdeth his peace, is counted wise: [and] he that shutteth his lips [is esteemed] a man of understanding.
