Sananlaskujen 17
1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
Better is a dry morsell, if peace be with it, then an house full of sacrifices with strife.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
A discrete seruant shall haue rule ouer a lewde sonne, and hee shall deuide the heritage among the brethren.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
As is the fining pot for siluer, and the fornace for golde, so the Lord trieth the heartes.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
The wicked giueth heed to false lippes, and a lyer hearkeneth to the naughtie tongue.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
Hee that mocketh the poore, reprocheth him, that made him: and he that reioyceth at destruction, shall not be vnpunished.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
Childres children are the crowne of the elders: and the glory of ye children are their fathers.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
Hie talke becommeth not a foole, much lesse a lying talke a prince.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
A rewarde is as a stone pleasant in the eyes of them that haue it: it prospereth, whithersoeuer it turneth.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
Hee that couereth a transgression, seeketh loue: but hee that repeateth a matter, separateth the prince.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
A reproofe entereth more into him that hath vnderstanding, then an hundreth stripes into a foole.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
A sedicious person seeketh onely euill, and a cruel messenger shall be sent against him.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
It is better for a man to meete a beare robbed of her whelpes, then a foole in his follie.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
He that rewardeth euil for good, euil shall not depart from his house.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
The beginning of strife is as one that openeth the waters: therefore or the contention be medled with, leaue off.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
He that iustifieth the wicked, and he that condemneth the iust, euen they both are abomination to the Lord.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
Wherefore is there a price in the hand of the foole to get wisdome, and he hath none heart?
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
A friende loueth at all times: and a brother is borne for aduersitie.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
A man destitute of vnderstanding, toucheth the hande, and becommeth suretie for his neighbour.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
He loueth transgression, that loueth strife: and he that exalteth his gate, seeketh destruction.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
The froward heart findeth no good: and he that hath a naughtie tongue, shall fall into euill.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
He that begetteth a foole, getteth himselfe sorow, and the father of a foole can haue no ioy.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
A ioyfull heart causeth good health: but a sorowfull minde dryeth the bones.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
A wicked man taketh a gift out of the bosome to wrest the wayes of iudgement.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
Wisdome is in the face of him that hath vnderstanding: but the eyes of a foole are in the corners of the world.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
A foolish sonne is a griefe vnto his father, and a heauines to her that bare him.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
Surely it is not good to condemne the iust, nor that ye princes should smite such for equitie.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
Hee that hath knowledge, spareth his wordes, and a man of vnderstanding is of an excellent spirit.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
Euen a foole (when he holdeth his peace) is counted wise, and hee that stoppeth his lips, prudent.
