Sananlaskujen 16
1 Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.
Chuny dhano chano gik modwaro timo, to dwoko margi aa kuom Jehova Nyasaye.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
Yore duto mag dhano nenorene ni longʼo, to Jehova Nyasaye ema ongʼeyo mopondo mag chuny.
3 Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
Ket gimoro amora mitimo e lwet Jehova Nyasaye, to chenrogi biro dhi maber.
4 Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
Gik moko duto ma Jehova Nyasaye timo oseketo gikogi, kendo giko mar joricho en tho.
5 Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
Jehova Nyasaye odagi ji duto man-gi sunga e chunygi. Ngʼe ma malongʼo: Ok ginitony ni kum.
6 Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
Nikech hera kod adiera ema omiyo richo otimne misango, kuom luoro Jehova Nyasaye miyo ngʼato kwedo richo.
7 Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
Ka yore ngʼato moro Jehova Nyasaye, to omiyo kata wasike dak kode gi kwe.
8 Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
Ber bedo gi matin kod tim makare, moloyo mangʼeny kod tim ma ok kare.
9 Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
E chuny dhano ochano yore, to Jehova Nyasaye ema telone ondamo mage.
10 Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
Ruoth wuoyo kaka chik mar Nyasaye dwaro, to dhoge ok onego ndhog bura makare.
11 Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
Rapim mopogore opogore makare aa kuom Jehova Nyasaye, to gik mipimogo manie mifuke gin meke moloso.
12 Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
Ruodhi mon gi timbe maricho, nikech kom mar loch obedo mana kuom tim makare.
13 Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
Ruodhi ohero joma wacho adiera kendo gigeno ngʼat mawacho adiera.
14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
Mirimb ruoth en jaote mar tho, to ngʼat mariek biro hoye.
15 Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
Ka wangʼ ruoth nenore mamor to nitiere ngima, ngʼwonone chalo gi rumbi mag koth e ndalo chwiri.
16 Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
To ber maromo nade yudo rieko moloyo dhahabu, yiero ngʼeyo tiend wach moloyo fedha!
17 Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
Yor ngʼat moriere tir kwedore gi richo; ngʼat manono yorene orito ngimane!
18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
Sunga kelo masira, chuny mar ngʼayi kelo chwanyruok.
19 Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
Ber bedo gi chuny mobolore e dier jochan, moloyo pogo gik moyaki gi josunga.
20 Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
Ngʼato angʼata mawinjo puonj dhi maber, to ojahawi ngʼatno moketo genone kuom Jehova Nyasaye.
21 Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
Ngʼat man-gi paro en ngʼat mariek, kendo weche mowacho gin mana puonj.
22 Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
Winjo wach en soko mar ngima ne jogo man kode, to fuwo kelo kum ne joma ofuwo.
23 Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
Ngʼat mariek rito weche mawuok e dhoge, kendo wechene mowinjore kelo puonj makare.
24 Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
Weche mag mor chalo gi mor kich gimit ne chuny kendo gikelo ngima ni choke.
25 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Nitie yo manenore ne dhano ni nikare, to gikone otero mana ngʼato e tho.
26 Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
Miluma ma jatich nigo miyo otiyo matek, kendo kech makaye miyo omedo tiyo matek.
27 Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
Ngʼat marach chano timo timbe maricho, to wechene chalo mach mager.
28 Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
Ngʼat ma timbene richo kelo mana miero, to jakwoth pogo osiepe moherore.
29 Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
Ngʼat ma ja-mahundu wuondo jabute mi otere e yorno ma ok ber.
30 Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
Tangʼ gi ngʼat ma buonjo kodi nikech onyalo bet ni ochano timoni marach, ngʼatno maluwo dhoge ochomo timbe maricho.
31 Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
Lwar en osimbo mar duongʼ to iyude gi ngʼat man-gi ngima makare.
32 Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
Ngʼat ma terore mos ber moloyo jalweny, ngʼat makweyo mirimbe ber moloyo ngʼat mamonjo dala maduongʼ.
33 Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.
Igoyo ombulu mondo ongʼe gima ditim, to kuom ngʼado weche duto Jehova Nyasaye ema tieko.
