Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Eyano ya kimia ekimisaka kanda, kasi maloba oyo ezokisaka ebakisaka kanda.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Lolemo ya moto ya bwanya ekomisaka boyebi elengi, kasi monoko ya bato oyo bazangi mayele ebimisaka bozoba.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
Miso na Yawe ezalaka bisika nyonso mpo na kotala bato mabe mpe bato ya malamu.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Maloba ya kimia ezali lokola nzete ya bomoi, kasi maloba ya botomboki ezokisaka motema.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Moto oyo azangi mayele atiolaka mateya ya tata na ye, kasi moto oyo andimaka pamela akokoma mayele.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
Ezalaka na bomengo ebele kati na ndako ya moyengebene, kasi lifuti ya moto mabe ememaka pasi.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Bibebu ya moto ya bwanya esopaka boyebi, kasi ezali bongo te na motema ya zoba.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Mbeka ya moto mabe ezalaka nkele na miso ya Yawe, kasi libondeli ya moto ya sembo esepelisaka Ye.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Nzela ya moto mabe ezalaka nkele na miso ya Yawe, kasi alingaka moto oyo alandaka nzela ya sembo.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Moto oyo abimaka libanda ya nzela ya sembo akozwa pamela ya makasi; moto oyo aboyaka pamela akokufa.
Ndenge mboka ya bakufi mpe mokili ya mozindo ezali penza polele liboso ya Yawe, ndenge wana mpe mitema ya bana ya bato ezali polele liboso na Ye. (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Moto ya moto makasi alingaka te moto oyo apamelaka ye, yango wana akendaka te epai ya bato ya bwanya.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
Motema ya esengo engengisaka elongi, kasi motema ya mawa elembisaka molimo.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Motema ya moto ya mayele elukaka boyebi, kasi monoko ya zoba ebimisaka kaka bozoba.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Mikolo nyonso ezalaka mabe mpo na moto oyo azali na pasi, kasi bomoi ya moto oyo azali na esengo ezalaka tango nyonso na feti.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Kozala na eloko moko kati na kotosa Yawe ezali malamu koleka kozala na bomengo mingi kati na komitungisa.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Kolia ndunda kati na bolingo ezali malamu koleka kolia ngombe ya mafuta kati na koyina.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Moto oyo atombokaka noki ayeisaka koswana, kasi moto oyo akangaka motema akitisaka koswana.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Nzela ya moto ya goyigoyi ezalaka lokola banzela mike ya banzube, kasi nzela ya bato ya sembo ezalaka ya kosembolama.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Mwana ya bwanya asepelisaka tata na ye, kasi moto oyo azangi mayele atiolaka mama na ye.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Bozoba esepelisaka moto oyo azangi mayele, kasi moto ya mayele atambolaka alima na nzela na ye.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Mabongisi ekokisamaka te soki bato basangani te mpo na kopesa mayele, kasi ekokisamaka malamu soki bapesi toli bazali ebele.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Kozongisa eyano ya malamu epesaka moto esengo, mpe liloba oyo elobami na tango oyo ekoki ezalaka kitoko.
Nzela ya bomoi ememaka moto ya bwanya na likolo, mpo na kobatela ye ete akita na mboka ya bakufi te. (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
Yawe abukaka ndako ya moto ya lolendo, kasi alendisaka libula ya mwasi oyo akufisa mobali.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Makanisi ya moto mabe ezalaka nkele na miso ya Yawe, kasi maloba ya malamu ezalaka peto na miso na Ye.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Moto oyo alukaka litomba na nzela ya sembo te amemaka mitungisi na libota na ye, kasi moto oyo aboyaka kanyaka akozala na bomoi.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Motema ya moyengebene ekanisaka liboso ya kopesa eyano, kasi monoko ya moto mabe ebimisaka maloba ya mabe.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
Yawe azalaka mosika ya bato mabe, kasi ayokaka libondeli ya bayengebene.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Eloko oyo esepelisaka miso esepelisaka mpe motema; sango malamu elendisaka mikuwa.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Moto oyo ayokaka pamela oyo epesaka bomoi avandaka kati na bato ya bwanya.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Moto oyo asundolaka koyekola atiolaka nde bomoi na ye moko, kasi moto oyo andimaka pamela akomaka mayele.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Kotosa Yawe ezali eteyelo ya bwanya; komikitisa eyaka liboso ya nkembo.
