Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Lēna atbilde klusina bardzību, bet rūgta valoda ceļ dusmas.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Gudra mēle dara mācību mīlīgu, bet ģeķu mute izverd ģeķību.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
Tā Kunga acis ir visās malās un ņem vērā ļaunus un labus.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Mēle, kas mierina, ir dzīvības koks, bet netikla lauž sirdi.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Ģeķis smejas par sava tēva pamācīšanu, bet kas mācību pieņem, pieaugs gudrībā.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
Taisna namā ir liela svētība, bet pie bezdievīga ienākuma posts.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Gudro lūpas sēj atzīšanu, bet ģeķu sirds tāda vis nav.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Bezdievīgo upuris Tam Kungam ir negantība, bet taisno lūgšana viņam labi patīk.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Bezdievīga ceļš Tam Kungam ir negantība, bet kas pēc taisnības dzenās, to viņš mīl.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Grūta pārmācīšana būs tam, kas no ceļa atstājās; kas pamācīšanu ienīst, tas nomirs.
Elle un viņas bezdibenis ir Tā Kunga priekšā, vai tad ne jo vairāk cilvēku bērnu sirdis! (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Mēdītājs nemīl to, kas viņu pamāca, viņš nemetās pie gudriem.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
Priecīga sirds dara vaigu priecīgu, bet sirdēsti nospiež garu.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Prātīga vīra sirds meklē atzīšanu, bet ģeķu vaigs ganās ģeķībā.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Bēdīga cilvēka dienas ir visas līdz ļaunas, bet priecīgai sirdij ir dzīres bez mitēšanās.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Labāk ir mazumiņš ar Tā Kunga bijāšanu, nekā liela manta, kur raizes klāt.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Kāpostu virums ar mīlestību ir labāks, nekā barots vērsis ar naidu.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Sirdīgs(dusmīgs) vīrs ceļ ķildu, bet lēnprātīgais klusina bāršanos.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Sliņķa ceļš ir kā ērkšķu krūms, bet taisno tekas ir līdzenas.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Gudrs dēls iepriecina tēvu, bet ģeķīgs cilvēks pulgo savu māti.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Ģeķība neprātīgiem ir prieks, bet prātīgs vīrs staigā pareizi.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Kur padoma nav, tur nodoms netiek galā, bet caur daudz padoma devējiem tas izdodas.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Vīrs priecājās par savas mutes atbildi, un vārds īstenā laikā, cik tas labs!
Gudram dzīvības ceļš iet uz augšu, lai izbēg no elles apakšā. (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
Lepniem Tas Kungs namu noposta, bet uztaisa atraitnes ežas.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Ļauna vīra nodomi Tam Kungam ir negantība, bet laipnīga valoda šķīsta.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Rautin raujot cilvēks izposta savu namu, bet kas kukuļus ienīst, tas dzīvos.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Taisna sirds apdomā, ko atbildēt, bet bezdievīgo mute izverd ļaunumu.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
Tas Kungs ir tālu no bezdievīgiem, bet taisno lūgšanu viņš paklausa.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Spožas acis iepriecina sirdi; laba vēsts stiprina kaulus.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Auss, kas klausa dzīvības mācībai, mājos gudro vidū.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Kas mācību atmet, tas zaudē dvēseli; bet kas mācībai klausa, ņemas gudrībā.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Tā Kunga bijāšana ir pamācīšana uz gudrību, un pazemība ved godā.
