Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
[Responsio mollis frangit iram; sermo durus suscitat furorem.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Lingua sapientium ornat scientiam; os fatuorum ebullit stultitiam.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
In omni loco, oculi Domini contemplantur bonos et malos.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Lingua placabilis lignum vitæ; quæ autem immoderata est conteret spiritum.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Stultus irridet disciplinam patris sui; qui autem custodit increpationes astutior fiet. In abundanti justitia virtus maxima est: cogitationes autem impiorum eradicabuntur.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
Domus justi plurima fortitudo, et in fructibus impii conturbatio.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Labia sapientium disseminabunt scientiam; cor stultorum dissimile erit.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Victimæ impiorum abominabiles Domino; vota justorum placabilia.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Abominatio est Domino via impii; qui sequitur justitiam diligitur ab eo.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Doctrina mala deserenti viam vitæ; qui increpationes odit, morietur.
Infernus et perditio coram Domino; quanto magis corda filiorum hominum! (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Non amat pestilens eum qui se corripit, nec ad sapientes graditur.]
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
[Cor gaudens exhilarat faciem; in mœrore animi dejicitur spiritus.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Cor sapientis quærit doctrinam, et os stultorum pascitur imperitia.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Omnes dies pauperis, mali; secura mens quasi juge convivium.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Melius est parum cum timore Domini, quam thesauri magni et insatiabiles.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Melius est vocari ad olera cum caritate, quam ad vitulum saginatum cum odio.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Vir iracundus provocat rixas; qui patiens est mitigat suscitatas.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Iter pigrorum quasi sepes spinarum; via justorum absque offendiculo.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Filius sapiens lætificat patrem, et stultus homo despicit matrem suam.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Stultitia gaudium stulto, et vir prudens dirigit gressus suos.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Dissipantur cogitationes ubi non est consilium; ubi vero sunt plures consiliarii, confirmantur.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Lætatur homo in sententia oris sui, et sermo opportunus est optimus.
Semita vitæ super eruditum, ut declinet de inferno novissimo.] (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
[Domum superborum demolietur Dominus, et firmos faciet terminos viduæ.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Abominatio Domini cogitationes malæ, et purus sermo pulcherrimus firmabitur ab eo.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Conturbat domum suam qui sectatur avaritiam; qui autem odit munera, vivet. Per misericordiam et fidem purgantur peccata: per timorem autem Domini declinat omnis a malo.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Mens justi meditatur obedientiam; os impiorum redundat malis.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
Longe est Dominus ab impiis, et orationes justorum exaudiet.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Lux oculorum lætificat animam; fama bona impinguat ossa.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Auris quæ audit increpationes vitæ in medio sapientium commorabitur.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Qui abjicit disciplinam despicit animam suam; qui autem acquiescit increpationibus possessor est cordis.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Timor Domini disciplina sapientiæ, et gloriam præcedit humilitas.]
