< Sananlaskujen 15 >
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
11 Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol )
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol )
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
24 Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol )
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol )
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.