Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
A soft answer turneth away fury; but a mortifying word stirreth up anger.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
The tongue of the wise maketh knowledge acceptable; but the mouth of fools sputtereth out folly.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
In every place are the eyes of the Lord, looking on the bad and the good.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
A healing [word] of the tongue is a tree of life; but perverseness therein is a breach to the spirit.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
A fool contemneth the correction of his father; but he that observeth admonition will become prudent.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
In the house of the righteous there is much treasure; but in the income of the wicked is trouble.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
The lips of the wise scatter knowledge; but the heart of fools is not reliable.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
The sacrifice of the wicked is an abomination of the Lord: but, the prayer of the upright [obtaineth] his favor.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
An abomination of the Lord is the way of the wicked; but him that pursueth righteousness will he love.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
An evil correction is [destined] for him that forsaketh the [right] path; he that hateth admonition will die.
The nether world and corruption are open before the Lord: how much more then the hearts of the children of men! (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
A scorner loveth not that one should admonish him: unto the wise doth he not go.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
A merry heart cheereth up the countenance; but when the heart feeleth pain the spirit is depressed.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
The heart of the man of understanding seeketh knowledge; but the mouth of fools feedeth on folly.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
All the days of the afflicted are evil; but he that is of a cheerful heart hath a continual feast.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Better is little with the fear of the Lord, than great treasure and confusion therewith.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Better is an allowance of herbs when love is there, than a stall-fed ox and hatred therewith.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
A man of fury stirreth up strife; but he that is slow to anger assuageth contention.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
The way of the slothful man is like a hedge of thorns; but the path of the upright is a levelled [road].
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
A wise son causeth his father to rejoice; but a foolish man despiseth his mother.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Folly is joy to him that is void of sense; but a man of understanding walketh straight forward.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Plans are frustrated without consultation; but through a multitude of counsellors canst thou maintain thyself.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
A man hath joy by the answer of his mouth; and a word [spoken] at the proper time, how good is it!
The path of life [leadeth] upward for the intelligent, in order that he may avoid the nether world beneath. (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
The Lord, will tear down the house of the proud; but he will set up firmly the boundary [-stone] of the widow.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
An abomination of the Lord are the thoughts of the bad man; but pleasant speeches are pure [before him].
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
He that is greedy after gain troubleth his own house; but he that hateth gifts will live.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
The heart of the righteous reflecteth to answer; but the mouth of the wicked sputtereth out evil things.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
The Lord is far from the wicked; but the prayer of the righteous doth he hear.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
[What is pleasant to] the light of the eyes rejoiceth the heart: a good report giveth marrow to the bones.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
The ear that heareth the admonition of life will ever abide in the midst of the wise.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
He that rejecteth correction despiseth his own soul; but he that heareth admonition acquireth intelligence.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
The fear of the Lord is the correction for wisdom; and before honor there must come humility.
