Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Mildt svar stiller vrede, sårende ord vækker nag.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Vises Tunge drypper af Kundskab, Dårskab strømmer fra Tåbers Mund.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
Alle Vegne er HERRENs Øjne, de udspejder onde og gode.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Et Livets Træ er Tungens Mildhed, dens Falskhed giver Hjertesår.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Dåre lader hånt om sin Faders Tugt, klog er den, som tager Vare på Revselse.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
Den retfærdiges Hus har megen Velstand, den gudløses Høst lægges øde.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Vises Læber udstrør Kundskab, Tåbers Hjerte er ikke ret.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Gudløses Offer er HERREN en Gru, retsindiges Bøn har han Velbehag i.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Den gudløses Færd er HERREN en Gru, han elsker den, der stræber efter Retfærd.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Streng Tugt er for den, der forlader Vejen; den, der hader Revselse, dør.
Dødsrige og Afgrund ligger åbne for HERREN, endsige da Menneskebørnenes Hjerter. (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Spotteren ynder ikke at revses, til Vismænd går han ikke.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
Glad Hjerte giver venligt Ansigt, ved Hjertesorg bliver Modet brudt.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Den forstandiges Hjerte søger Kundskab, Tåbers Mund lægger Vind på Dårskab.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Alle den armes Dage er onde, glad Hjerte er stadigt Gæstebud.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Bedre lidet med HERRENs Frygt end store Skatte med Uro.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Bedre en Ret Grønt med Kærlighed end fedet Okse og Had derhos.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Vredladen Mand vækker Splid, sindig Mand stiller Trætte.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Den lades Vej er spærret af Tjørn, de flittiges Sti er banet.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Viis Søn glæder sin Fader, Tåbe til Menneske foragter sin Moder.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Dårskab er Glæde for Mand uden Vid, Mand med Indsigt går lige frem.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Er der ikke holdt Råd, så mislykkes Planer, de lykkes, når mange rådslår.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Mand er glad, når hans Mund kan svare, hvor godt er et Ord i rette Tid.
Den kloge går opad på Livets Vej for at undgå Dødsriget nedentil. (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
Hovmodiges Hus river HERREN bort, han fastsætter Enkens Skel.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Onde Tanker er HERREN en Gru, men hulde Ord er rene.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Den øder sit Hus, hvem Vinding er alt; men leve skal den, der hader Gave.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Den retfærdiges Hjerte tænker, før det svarer, gudløses Mund lader ondt strømme ud.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
HERREN er gudløse fjern, men hører retfærdiges Bøn.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Milde Øjne fryder Hjertet, godt Bud giver Marv i Benene.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Øret, der lytter til Livsens Revselse, vil gerne dvæle iblandt de vise.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Hvo Tugt forsmår, lader hånt om sin Sjæl, men Vid fanger den, der lytter til Revselse.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
HERRENs Frygt er Tugt til Visdom, Ydmyghed først og siden Ære.
