< Sananlaskujen 15 >
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Blag odgovor ublažava jarost, a riječ osorna uvećava srdžbu.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Jezik mudrih ljudi proslavlja znanje, a usta bezumnih prosipaju ludost.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
Oči su Jahvine na svakome mjestu i budno motre i zle i dobre.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Blaga je besjeda drvo života, a pakosna je rana duhu.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Luđak prezire pouku oca svog, a tko ukor prima, pametno čini.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
U pravednikovoj je kući mnogo blaga, a opaki zarađuje propast svoju.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Usne mudrih siju znanje, a srce je bezumnika nepostojano.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Žrtva opakog mrska je Jahvi, a mila mu je molitva pravednika.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Put opakih Jahvi je mrzak, a mio mu je onaj koji ide za pravicom.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Oštra kazna čeka onog tko ostavlja pravi put, a umrijet će tko mrzi ukor.
11 Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol )
I Šeol i Abadon stoje pred Jahvom, a nekmoli srca sinova ljudskih. (Sheol )
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Podsmjevač ne ljubi onog tko ga kori: on se ne druži s mudrima.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
Veselo srce razvedrava lice, a bol u srcu tjeskoba je duhu.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Razumno srce traži znanje, a bezumnička se usta bave ludošću.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Svi su dani bijednikovi zli, a komu je srce sretno, na gozbi je bez prestanka.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Bolje je malo sa strahom Gospodnjim nego veliko blago i s njime nemir.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Bolji je obrok povrća gdje je ljubav nego od utovljena vola gdje je mržnja.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Gnjevljiv čovjek zameće svađu, a ustrpljiv utišava raspru.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Put je ljenivčev kao glogov trnjak, a utrta je staza pravednika.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Mudar sin veseli oca, a bezumnik prezire majku svoju.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Ludost je veselje nerazumnomu, a razuman čovjek pravo hodi.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Ne uspijevaju nakane kad nema vijećanja, a ostvaruju se gdje je mnogo savjetnika.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Čovjek se veseli odgovoru usta svojih, i riječ u pravo vrijeme - kako je ljupka!
24 Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol )
Razumnu čovjeku put života ide gore, da izmakne carstvu smrti koje je dolje. (Sheol )
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
Jahve ruši kuću oholima, a postavlja među udovici.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Mrske su Jahvi zle misli, a dobrostive riječi mile su mu.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Tko se grabežu oda, razara svoj dom, a tko mrzi mito, živjet će.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Pravednikovo srce smišlja odgovor, a opakomu usta govore zlobom.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
Daleko je Jahve od opakih, a uslišava molitvu pravednih.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Bistar pogled razveseli srce i radosna vijest oživi kosti.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Uho koje posluša spasonosan ukor prebiva među mudracima.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Tko odbaci pouku, prezire vlastitu dušu, a tko posluša ukor, stječe razboritost.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Strah je Gospodnji škola mudrosti, jer pred slavom ide poniznost.