Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Loknaem mah palungphuihaih to dipsak; toe lokham mah loe palungphuihaih to tacawtsak.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
Palungha kami loe palai to katoeng ah patoh; toe kamthu ih pakha mah loe amthuhaih to tacawtsak.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
Angraeng ih mik loe ahmuen kruekah oh moe, kasae kahoih to khet.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
Kahoih lok kathui palai loe kami ngantuihaih ah oh; toe aling thaih palai loe poekhaih patangkhangsak.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
Kamthu loe ampa thuitaekhaih to patoek; toe palungha kami loe thuitaekhaih lok to tahngaih.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
Katoeng kami ih im ah loe hmuenmae oh mangh; toe kasae kami ih phoisa mah loe raihaih to tacawtsak.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
Palungha kami ih pahni mah palunghahaih to pungsak; toe kamthu ih palung ah loe palunghahaih to om ai.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
Kami zae angbawnhaih loe Angraeng mah panuet; toe katoeng kami lawkthuihaih mah Angraeng to anghoesak.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
Kasae kami ih loklam loe Angraeng mah panuet; toe toenghaih pakrong kaminawk loe anih mah palung.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Lam amkhraeng kaminawk loe thuitaekhaih to koeh o ai; toe thuitaekhaih hnuma kami loe dueh tih.
Hell hoi amrohaih mataeng doeh Angraeng hmaa ah amtueng phaeng nahaeloe, kaminawk ih palung cae loe kawkruk maw amtueng aep tih? (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
Minawk patoek kami loe thuitaek naah palungphui; palungha kami khaeah lokduenghaih to tawn mak ai.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
Palung anghoe naah mikhmai pan; toe palungset naah loe poekhaih patangkhang.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
Khopoek thaih palung mah loe palunghahaih to pakrong; toe kamthu ih pakha loe amthuhaih to zok ah amthlam.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
Amtanghaih tlim ah khosah kaminawk ih aninawk loe sethaih hoiah koi; toe poeknawmhaih loe sak toepsoep ih buhraenghaih poih ah oh.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Dawnraihaih hoiah hmuenmae angraeng parai pongah loe, Angraeng zithaih hoiah hmuen zetta tawnh to hoih kue.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Kathawk hruk maitaw to boh moe, anghnukmahaih ahmuen ah buhcaak pongah loe, amlunghaih kaom ahmuen ah aan hoiah buhcaak to hoih kue.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
Palungphuihaih mah ampraekhaih to tacawtsak; toe pauephaih tawn kami loe angzoehhaih to dipsak.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
Thasae kami ih loklam loe soekhring hoiah koi; toe katoeng kami caehhaih loklam loe manglaih lampui ah oh.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
Palungha capa mah ampa to anghoesak; toe kamthu loe amno to hnaphnae.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Kamthu loe poekhaih tawn ai kami to kawnh haih; toe palungha kami loe katoengah lamcaeh.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Poekhaih kahoih paek ih om ai ah loe sak atimhaih to amro; toe poekhaih kahoih paek kami pop naah sak atimhaih to cak.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Kami loe lokduenghaih pathim naah anghoe; atue nathuem ah apaeh ih lok loe kawkruk maw hoih!
Hell thung hoi loih hanah, palungha kami loe hinghaih loklam bangah caeh tahang. (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
Amoek kami ih im loe Angraeng mah phrae tih; toe lamhmai ih ramri loe caksak tih.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
Kasae kami poekhaih loe Angraeng mah panuet; toe poekciim kaminawk ih poekhaihnawk loe a kawnh pae.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
Kamthlai koeh hmoek kami imthung ah raihaih to phak; toe bokhaih tangqum hnuma kami loe hing tih.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
Katoeng kami loe lok pathim hanah palung thung hoiah lok to khingh; toe kasae kami ih pakha loe loksae to pathaak.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
Kasae kami loe Angraeng mah amhoe taak; toe katoeng kaminawk ih lawkthuihaih lok loe anih mah tahngaih pae.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
Mikhmai panhaih mah palung anghoesak; kahoih tamthang mah huhong ngantuisak.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
Hinghaih paek thaih thuitaekhaih lok tahngai kami loe, palungha kaminawk ohhaih im ah om toeng tih.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Thuitaekhaih lok tahngai ai kami loe a hinghaih patoek kami ah oh.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Angraeng zithaih loe palungha amtuenghaih ih ni; kami tlim ah khosakhaih loe minawk mah pakoeh ih loklam ah oh.
