Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
Toda mulher sábia edifica sua casa; porém a tola a derruba com suas mãos.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
Aquele que anda corretamente teme ao SENHOR; mas o que se desvia de seus caminhos o despreza.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Na boca do tolo está a vara da arrogância, porém os lábios dos sábios os protegem.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Não havendo bois, o celeiro fica limpo; mas pela força do boi há uma colheita abundante.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A testemunha verdadeira não mentirá, mas a testemunha falsa declara mentiras.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
O zombador busca sabedoria, mas não [acha] nenhuma; mas o conhecimento é fácil para o prudente.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Afasta-te do homem tolo, porque [nele] não encontrarás lábios inteligentes.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
A sabedoria do prudente é entender seu caminho; mas a loucura dos tolos é engano.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Os tolos zombam da culpa, mas entre os corretos está o favor.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
O coração conhece sua [própria] amargura, e o estranho não pode partilhar sua alegria.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
A casa dos perversos será destruída, mas a tenda dos corretos florescerá.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Há um caminho que [parece] correto para o homem, porém o fim dele são caminhos de morte.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Até no riso o coração terá dor, e o fim da alegria é a tristeza.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
Quem se desvia de coração será cheio de seus próprios caminhos, porém o homem de bem [será recompensado] pelos seus.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
O ingênuo crê em toda palavra, mas o prudente pensa cuidadosamente sobre seus passos.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
O sábio teme, e se afasta do mal; porém o tolo se precipita e se acha seguro.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
Quem se ira rapidamente faz loucuras, e o homem de maus pensamentos será odiado.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Os ingênuos herdarão a tolice, mas os prudentes serão coroados [com] o conhecimento.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Os maus se inclinarão perante a face dos bons, e os perversos diante das portas do justo.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
O pobre é odiado até pelo seu próximo, porém os amigos dos ricos são muitos.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
Quem despreza a seu próximo, peca; mas aquele que demonstra misericórdia aos humildes [é] bem-aventurado.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Por acaso não andam errados os que tramam o mal? Mas [há] bondade e fidelidade para os que planejam o bem.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
Em todo trabalho cansativo há proveito, mas o falar dos lábios só [leva] à pobreza.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
A coroa dos sábios é a sua riqueza; a loucura dos tolos é loucura.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A testemunha verdadeira livra almas, mas aquele que declara mentiras é enganador.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
No temor ao SENHOR [há] forte confiança; e será refúgio para seus filhos.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
O temor ao SENHOR é manancial de vida, para se desviar dos laços da morte.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
Na multidão do povo está a honra do rei, mas a falta de gente é a ruína do príncipe.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Quem demora para se irar tem muito entendimento, mas aquele de espírito impetuoso exalta a loucura.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
O coração em paz é vida para o corpo, mas a inveja é [como] podridão nos ossos.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
Quem oprime ao pobre insulta ao seu Criador; mas aquele que mostra compaixão ao necessitado o honra.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Por sua malícia, o perverso é excluído; porém o justo [até] em sua morte mantém a confiança.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
No coração do prudente repousa a sabedoria; mas ela será conhecida até entre os tolos.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
A justiça exalta a nação, mas o pecado é a desgraça dos povos.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
O rei se agrada do seu servo prudente; porém ele mostrará seu furor ao causador de vergonha.
