Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
La femme sage bâtit sa maison, et la femme insensée la renverse de ses propres mains.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
Celui-là marche dans sa droiture qui craint Yahweh, et celui qui le méprise est pervers dans sa voie.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Dans la bouche de l’insensé est la verge de son orgueil, mais les lèvres des sages les gardent.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Où il n’y a pas de bœufs, la crèche est vide, mais la vigueur des bœufs procure des revenus abondants.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
Le témoin fidèle ne ment pas, mais le faux témoin profère des mensonges.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
Le moqueur cherche la sagesse et ne la trouve pas, mais pour l’homme intelligent la science est facile.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Eloigne-toi de l’insensé; car tu sais que la science n’est pas sur ses lèvres.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
La sagesse de l’homme prudent est de comprendre sa voie; la folie des insensés, c’est la tromperie.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
L’insensé se rit du péché, mais parmi les hommes droits est la bienveillance.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
Le cœur connaît ses propres chagrins, et un étranger ne peut partager sa joie.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
La maison des méchants sera détruite, mais la tente des hommes droits fleurira.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Telle voie paraît droite à un homme, mais son issue, c’est la voie de la mort.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Même dans le rire le cœur trouve la douleur, et la joie se termine par le deuil.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
L’impie sera rassasié de ses voies, et l’homme de bien de ses fruits.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
L’homme simple croit à toute parole, mais l’homme prudent veille sur ses pas.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
Le sage craint et se détourne du mal, mais l’insensé s’emporte et reste en sécurité.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
L’homme prompt à s’irriter fait des sottises, et le malicieux s’attire la haine.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Les simples ont en partage la folie, et les prudents se font de la science une couronne.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Les méchants s’inclinent devant les bons, et les impies aux portes du juste.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
Le pauvre est odieux même à son ami; mais les amis du riche sont nombreux.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
Celui qui méprise son prochain commet un péché; mais heureux celui qui a pitié des malheureux!
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Ne s’égarent-ils pas ceux qui méditent le mal, et la faveur et la vérité ne sont-elles pas pour ceux qui méditent le bien?
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
Tout travail produit l’abondance, mais les paroles vaines mènent à la disette.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
La richesse est une couronne pour les sages; la folie des insensés est toujours folie.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
Le témoin véridique délivre des âmes, l’astuce profère des mensonges.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
Celui qui craint Yahweh trouve un appui solide, et ses enfants ont un sûr refuge.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
La crainte de Yahweh est une source de vie, pour échapper aux pièges de la mort.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
Le peuple nombreux est la gloire du roi; le manque de sujets, c’est la ruine du prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Celui qui est lent à la colère a une grande intelligence; mais celui qui est prompt à s’emporter publie sa folie.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Un cœur tranquille est la vie du corps, mais l’envie est la carie des os.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
Celui qui opprime le pauvre outrage celui qui l’a fait; mais il l’honore celui qui a pitié de l’indigent.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Par sa propre malice le méchant est renversé; jusque dans sa mort le juste a confiance.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Dans le cœur de l’homme intelligent repose la sagesse, et au milieu des insensés on la reconnaît.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
La justice élève une nation, mais le péché est l’opprobre des peuples.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
La faveur du roi est pour le serviteur intelligent, et sa colère pour celui qui fait honte.
