Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
Every wise woman hath builded her house, And the foolish with her hands breaketh it down.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
Whoso is walking in his uprightness is fearing Jehovah, And the perverted [in] his ways is despising Him.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
In the mouth of a fool [is] a rod of pride, And the lips of the wise preserve them.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Without oxen a stall [is] clean, And great [is] the increase by the power of the ox.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A faithful witness lieth not, And a false witness breatheth out lies.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
A scorner hath sought wisdom, and it is not, And knowledge to the intelligent [is] easy.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Go from before a foolish man, Or thou hast not known the lips of knowledge.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
The wisdom of the prudent [is] to understand his way, And the folly of fools [is] deceit.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Fools mock at a guilt-offering, And among the upright — a pleasing thing.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
The heart knoweth its own bitterness, And with its joy a stranger doth not intermeddle.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
The house of the wicked is destroyed, And the tent of the upright flourisheth.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
There is a way — right before a man, And its latter end [are] ways of death.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Even in laughter is the heart pained, And the latter end of joy [is] affliction.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
From his ways is the backslider in heart filled, And a good man — from his fruits.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
The simple giveth credence to everything, And the prudent attendeth to his step.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
The wise is fearing and turning from evil, And a fool is transgressing and is confident.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
Whoso is short of temper doth folly, And a man of wicked devices is hated.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
The simple have inherited folly, And the prudent are crowned [with] knowledge.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
The evil have bowed down before the good, And the wicked at the gates of the righteous.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
Even of his neighbour is the poor hated, And those loving the rich [are] many.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
Whoso is despising his neighbour sinneth, Whoso is favouring the humble, O his happiness.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Do not they err who are devising evil? And kindness and truth [are] to those devising good,
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
In all labour there is advantage, And a thing of the lips [is] only to want.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
The crown of the wise is their wealth, The folly of fools [is] folly.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A true witness is delivering souls, And a deceitful one breatheth out lies.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
In the fear of Jehovah [is] strong confidence, And to His sons there is a refuge.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
The fear of Jehovah [is] a fountain of life, To turn aside from snares of death.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
In the multitude of a people [is] the honour of a king, And in lack of people the ruin of a prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Whoso is slow to anger [is] of great understanding, And whoso is short in temper is exalting folly.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
A healed heart [is] life to the flesh, And rottenness to the bones [is] envy.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
An oppressor of the poor reproacheth his Maker, And whoso is honouring Him Is favouring the needy.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
In his wickedness is the wicked driven away, And trustful in his death [is] the righteous.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
In the heart of the intelligent wisdom doth rest. And in the midst of fools it is known.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Righteousness exalteth a nation, And the goodliness of peoples [is] a sin-offering.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
The favour of a king [is] to a wise servant, And an object of his wrath is one causing shame!
