Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
A wijs womman bildith hir hous; and an unwijs womman schal distrie with hondis an hous bildid.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
A man goynge in riytful weie, and dredinge God, is dispisid of hym, that goith in a weie of yuel fame.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
The yerde of pride is in the mouth of a fool; the lippis of wijs men kepen hem.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Where oxis ben not, the cratche is void; but where ful many cornes apperen, there the strengthe of oxe is opyn.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A feithful witnesse schal not lie; a gileful witnesse bringith forth a leesing.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
A scornere sekith wisdom, and he fyndith not; the teching of prudent men is esy.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Go thou ayens a man a fool; and he schal not knowe the lippis of prudence.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
The wisdom of a fel man is to vndirstonde his weie; and the vnwarnesse of foolis errith.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
A fool scorneth synne; grace schal dwelle among iust men.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
The herte that knowith the bittirnesse of his soule; a straunger schal not be meddlid in the ioie therof.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
The hous of wickid men schal be don awei; the tabernaclis of iust men schulen buriowne.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Sotheli a weie is, that semeth iust to a man; but the laste thingis therof leden forth to deth.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Leiyyng schal be medlid with sorewe; and morenyng ocupieth the laste thingis of ioye.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
A fool schal be fillid with hise weies; and a good man schal be aboue hym.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
An innocent man bileueth to eche word; a felle man biholdith hise goyngis.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
A wijs man dredith, and bowith awei fro yuel; a fool skippith ouer, and tristith.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
A man vnpacient schal worche foli; and a gileful man is odiouse.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Litle men of wit schulen holde foli; and felle men schulen abide kunnyng.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Yuel men schulen ligge bifor goode men; and vnpitouse men bifor the yatis of iust men.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
A pore man schal be hateful, yhe, to his neiybore; but many men ben frendis of riche men.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
He that dispisith his neiybore, doith synne; but he that doith merci to a pore man, schal be blessid. He that bileueth in the Lord, loueth merci;
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
thei erren that worchen yuel. Merci and treuthe maken redi goodis;
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
abundaunce `schal be in ech good werk. Sotheli where ful many wordis ben, there nedynesse is ofte.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
The coroun of wise men is the richessis of hem; the fooli of foolis is vnwarnesse.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A feithful witnesse delyuereth soulis; and a fals man bringith forth leesyngis.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
In the drede of the Lord is triste of strengthe; and hope schal be to the sones of it.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
The drede of the Lord is a welle of lijf; that it bowe awei fro the fallyng of deth.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
The dignite of the king is in the multitude of puple; and the schenschipe of a prince is in the fewnesse of puple.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
He that is pacient, is gouerned bi myche wisdom; but he that is vnpacient, enhaunsith his foli.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Helthe of herte is the lijf of fleischis; enuye is rot of boonys.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
He that falsli chalengith a nedi man, dispisith his maker; but he that hath merci on a pore man, onourith that makere.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
A wickid man is put out for his malice; but a iust man hopith in his deth.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Wisdom restith in the herte of a wijs man; and he schal teche alle vnlerned men.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Riytfulnesse reisith a folc; synne makith puplis wretchis.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
A mynystre vndurstondynge is acceptable to a kyng; a mynystre vnprofitable schal suffre the wrathfulnesse of him.
