< Sananlaskujen 14 >
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
Wise women build houses: but a foolish one digs [hers] down with her hands.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
He that walks uprightly fears the Lord; but he that is perverse in his ways shall be dishonoured.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Out of the mouth of fools [comes] a rod of pride; but the lips of the wise preserve them.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Where no oxen are, the cribs are clean; but where there is abundant produce, the strength of the ox is apparent.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A faithful witness does not lie; but an unjust witness kindles falsehoods.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
You shall seek wisdom with bad men, and shall not find it; but discretion is easily available with the prudent.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
All things are adverse to a foolish man; but wise lips are the weapons of discretion.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
The wisdom of the prudent will understand their ways; but the folly of fools leads astray.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
The houses of transgressors will need purification; but the houses of the just are acceptable.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
[If] a man's mind is intelligent, his soul is sorrowful; and when he rejoices, he has no fellowship with pride.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
The houses of ungodly men shall be utterly destroyed; but the tabernacles of them that walk uprightly shall stand.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
There is a way which seems to be right with men, but the ends of it reach to the depths of hell. ()
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Grief mingles not with mirth; and joy in the end comes to grief.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
A stout-hearted [man] shall be filled with his own ways; and a good man with his own thoughts.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
The simple believes every word: but the prudent man betakes himself to afterthought.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
A wise man fears, and departs from evil; but the fool trusts in himself, and joins himself with the transgressor.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
A passionate man acts inconsiderately; but a sensible man bears up under many things.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Fools shall have mischief for their portion; but the prudent shall take fast hold of understanding.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Evil men shall fall before the good; and the ungodly shall attend at the gates of the righteous.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
Friends will hate poor friends; but the friends of the rich are many.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
He that dishonours the needy sins: but he that has pity on the poor is most blessed.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
They that go astray devise evils: but the good devise mercy and truth. The framers of evil do not understand mercy and truth: but compassion and faithfulness are with the framers of good.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
With every one [who is] careful there is abundance: but the pleasure-taking and indolent shall be in lack.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
A prudent man is the crown of the wise: but the occupation of fools is evil.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A faithful witness shall deliver a soul from evil: but a deceitful [man] kindles falsehoods.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
In the fear of the Lord is strong confidence: and he leaves his children a support.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
The commandment of the Lord is a fountain of life; and it causes [men] to turn aside from the snare of death.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
In a populous nation is the glory of a king: but in the failure of people is the ruin of a prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
A man slow to wrath abounds in wisdom: but a man of impatient spirit is very foolish.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
A meek-spirited man is a healer of the heart: but a sensitive heart is a corruption of the bones.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
He that oppresses the needy provokes his Maker: but he that honours him has pity upon the poor.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
The ungodly shall be driven away in his wickedness: but he who is secure in his own holiness is just.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
There is wisdom in the good heart of a man: but in the heart of fools it is not discerned.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Righteousness exalts a nation: but sins diminish tribes.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
An understanding servant is acceptable to a king; and by his good behaviour he removes disgrace.