Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
Every wise woman buildeth her house; But the foolish plucketh it down with her own hands.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
He that walketh in his uprightness feareth Jehovah; But he that is perverse in his ways despiseth him.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
In the mouth of the foolish is a rod for [his] pride; But the lips of the wise shall preserve them.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Where no oxen are, the crib is clean; But much increase is by the strength of the ox.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A faithful witness will not lie; But a false witness uttereth lies.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
A scoffer seeketh wisdom, and [findeth it] not; But knowledge is easy unto him that hath understanding.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Go into the presence of a foolish man, And thou shalt not perceive [in him] the lips of knowledge.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
The wisdom of the prudent is to understand his way; But the folly of fools is deceit.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
A trespass-offering mocketh fools; But among the upright there is good will.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
The heart knoweth its own bitterness; And a stranger doth not intermeddle with its joy.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
The house of the wicked shall be overthrown; But the tent of the upright shall flourish.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
There is a way which seemeth right unto a man; But the end thereof are the ways of death.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Even in laughter the heart is sorrowful; And the end of mirth is heaviness.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
The backslider in heart shall be filled with his own ways; And a good man [shall be satisfied] from himself.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
The simple believeth every word; But the prudent man looketh well to his going.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
A wise man feareth, and departeth from evil; But the fool beareth himself insolently, and is confident.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
He that is soon angry will deal foolishly; And a man of wicked devices is hated.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
The simple inherit folly; But the prudent are crowned with knowledge.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
The evil bow down before the good; And the wicked, at the gates of the righteous.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
The poor is hated even of his own neighbor; But the rich hath many friends.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
He that despiseth his neighbor sinneth; But he that hath pity on the poor, happy is he.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Do they not err that devise evil? But mercy and truth [shall be to] them that devise good.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
In all labor there is profit; But the talk of the lips [tendeth] only to penury.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
The crown of the wise is their riches; [But] the folly of fools is [only] folly.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A true witness delivereth souls; But he that uttereth lies [causeth] deceit.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
In the fear of Jehovah is strong confidence; And his children shall have a place of refuge.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
The fear of Jehovah is a fountain of life, That one may depart from the snares of death.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
In the multitude of people is the king’s glory; But in the want of people is the destruction of the prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
He that is slow to anger is of great understanding; But he that is hasty of spirit exalteth folly.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
A tranquil heart is the life of the flesh; But envy is the rottenness of the bones.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
He that oppresseth the poor reproacheth his Maker; But he that hath mercy on the needy honoreth him.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
The wicked is thrust down in his evil-doing; But the righteous hath a refuge in his death.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Wisdom resteth in the heart of him that hath understanding; But [that which is] in the inward part of fools is made known.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Righteousness exalteth a nation; But sin is a reproach to any people.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
The king’s favor is toward a servant that dealeth wisely; But his wrath will be [against] him that causeth shame.
