Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
Hlang cueih nu loh a im a sak dae, anglat long tah a kut neh a koengloeng.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
BOEIPA aka rhih tah a dueng la cet dae, a longpuei kho aka hmang loh BOEIPA a hnaep.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Hlang ang kah a ka ah hoemnah kuhci om tih, aka cueih rhoek kah hmuilai loh amamih te a ngaithuen sak.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Saelhung a om pawt vaengah kongduk khaw caih dae, vaito thadueng lamkah canghum cangpai thoeng.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
Oltak rhoek kah laipai tah a laithae moenih. Tedae a honghi kah laipai long tah laithae ni a. sat.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
Hmuiyoi loh cueihnah a tlap dae a hong ni, mingnah he aka yakming ham tah yoeikoek mai.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Hlang ang te a hmai lamloh caeh tak, mingnah olka te na ming pawt ve.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
Aka thaai kah cueihnah long tah a longpuei te a yakming dae, aka ang kah a anglat tah thailatnah ni.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Aka ang loh hmaithennah te a hnael dae, aka thuem long tah a laklo ah kolonah a saii.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
A hinglu khahingnah loh lungbuei a ming. Te dongah a kohoenah dongah rhalawt loh boi thil pawh.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
Halang rhoek kah im tah a phae pah vetih aka thuem kah dap tah rhoeng ni.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Longpuei he hlang kah mikhmuh ah thuem dae a hmailong ah dueknah longpuei la om.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Nueihbu dongah lungbuei loh thak a khoeih tih, a tloihsoi ah kohoenah khaw pha-ueknah la poeh.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
Lungbuei aka balkhong khaw, hlang then khaw a khosing te amah hah bitni.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
Hlangyoe long tah olka boeih te a tangnah dae, aka thaai long tah a khokan te a yakming.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
Aka cueih long tah a rhih tih boethae te a nong tak. Tedae aka ang long tah a paan tih a omtoem.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
Thintoek bangkek loh a anglat a phoe tih, tangkhuepnah aka khueh hlang khaw a hmuhuet uh.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Hlangyoe loh anglat a pang tih, aka thaai rhoek loh mingnah te a muei uh.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Hlang thae rhoek te hlang then rhoek kah mikhmuh ah, halang rhoek te hlang dueng kah vongka ah ngam uh ni.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
Khodaeng te a hui long khaw a hmuhuet tih, hlanglen tah muep a lungnah.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
A hui taengah aka hnoelrhoeng uh tah tholh tih, mangdaeng kodo aka rhen tah a yoethen.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Boethae aka uep rhoek te kho a hmang uh moenih a? Tedae sitlohnah neh uepomnah long tah hnothen ni a. caai thil.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
Patangnah cungkuem loh kumkonah a om sak. Tedae hmuilai dongkah ol bueng ngawn tah tloelnah la poeh.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
Khuehtawn he aka cueih rhoek kah a rhuisam la om tih, aka ang rhoek tah anglat la anglat coeng.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
Oltak kah laipai loh hinglu a huul tih, hlangthai palat loh laithae a sat.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
BOEIPA hinyahnah dongah pangtungnah sarhi khaw om, te dongah a ca rhoek ham hlipyingnah la om.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
BOEIPA hinyahnah tah hingnah thunsih neh, dueknah hlaeh lamloh aka phaelh sak la om.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
Pilnam kah cangpai dongah ni manghai kah rhuepomnah khaw a om, namtu a om pawt vaengah mangpa kah porhaknah la om.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Thintoek aka ueh tah bahoeng a lungcuei tih, mueihla bangkek loh anglat ni a. pomsang.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Lungbuei hoeihnah tah pumsa kah hingnah la om tih, thatlainah khaw rhuh keet la poeh.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
Tattloel aka hnaemtaek loh amah aka saii ni a. veet, BOEIPA aka thangpom long tah khodaeng a rhen.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Halang tah a boethae ah bung tih, aka dueng tah a dueknah rhangneh ying.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Aka yakming kah lungbuei ah cueihnah khaw rhaehrhong tih, hlang ang lakli ah khaw ming uh coeng.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Duengnah loh namtom a pomsang tih, tholhnah loh namtu te rhaidaeng la a khueh.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
Manghai kah kolonah loh sal te a cangbam tih, a thinpom loh yah a bai.
