Sananlaskujen 13
1 Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.
Mudar sin sluša nastavu oca svojega; a potsmjevaè ne sluša ukora.
2 Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
Od ploda usta svojih svaki æe jesti dobro, a duša nevaljalijeh ljudi nasilje.
3 Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
Ko èuva usta svoja, èuva svoju dušu; ko razvaljuje usne, propada.
4 Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
Željna je duša ljenivèeva, ali nema ništa; a duša vrijednijeh ljudi obogatiæe se.
5 Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
Na lažnu rijeè mrzi pravednik; a bezbožnik se mrazi i sramoti.
6 Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
Pravda èuva onoga koji hodi bezazleno; a bezbožnost obara grješnika.
7 Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
Ima ko se gradi bogat a nema ništa, i ko se gradi siromah a ima veliko blago.
8 Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
Otkup je za život èovjeku bogatstvo njegovo, a siromah ne sluša prijetnje.
9 Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
Vidjelo pravednièko svijetli se, a žižak bezbožnièki ugasiæe se.
10 Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
Od oholosti biva samo svaða, a koji primaju svjet, u njih je mudrost.
11 Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
Blago koje se taštinom teèe umaljava se, a ko sabira rukom, umnožava.
12 Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
Dugo nadanje mori srce, i želja je ispunjena drvo životno.
13 Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
Ko prezire rijeè sam sebi udi; a ko se boji zapovijesti, platiæe mu se.
14 Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
Nauka je mudroga izvor životni da se saèuva prugala smrtnijeh.
15 Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
Dobar razum daje ljubav, a put je bezakonièki hrapav.
16 Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
Svaki pametan èovjek radi s razumom, a bezuman raznosi bezumlje.
17 Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
Glasnik bezbožan pada u zlo, a vjeran je poslanik lijek.
18 Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
Siromaštvo i sramota doæi æe na onoga koji odbacuje nastavu; a ko èuva karanje, proslaviæe se.
19 Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
Ispunjena je želja slast duši, a bezumnima je mrsko otstupiti oda zla.
20 Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
Ko hodi s mudrima postaje mudar, a ko se druži s bezumnicima postaje gori.
21 Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
Grješnike goni zlo, a pravednicima se vraæa dobro.
22 Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
Dobar èovjek ostavlja našljedstvo sinovima sinova svojih, a grješnikovo imanje èuva se pravedniku.
23 Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
Izobila hrane ima na njivi siromaškoj, a ima ko propada sa zle uprave.
24 Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
Ko žali prut, mrzi na sina svojega; a ko ga ljubi, kara ga za vremena.
25 Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.
Pravednik jede, i sita mu je duša; a trbuh bezbožnicima nema dosta.
