< Sananlaskujen 13 >

1 Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.
Mwana mũũgĩ nĩathikagĩrĩria ũrutani wa ithe, no mũnyũrũrania ndathikagĩrĩria agĩkaanio.
2 Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
Mũndũ nĩakenagĩra maciaro mega ma kuuma kanua gake, no mũndũ ũrĩa ũtarĩ mwĩhokeku eeriragĩria haaro.
3 Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
Mũndũ ũrĩa ũmenyagĩrĩra kanua gake nĩ muoyo wake amenyagĩrĩra, no ũrĩa ũhiũhaga kwaria nĩakanangĩka.
4 Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
Ngoro ya kĩgũũta ĩĩriragĩria na ndĩone kĩndũ, no merirĩria ma mũndũ ũrĩ kĩyo nĩmakahingio.
5 Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
Mũndũ mũthingu nĩathũire ũhoro ũtarĩ wa ma, no mũndũ mwaganu ekaga maũndũ ma thoni na ma njono.
6 Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
Ũthingu ũgitagĩra mũndũ ũrĩa mũrũngĩrĩru, no waganu nĩũngʼaũranagia mũndũ mwĩhia.
7 Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
Kũrĩ mũndũ wĩtuaga gĩtonga, no ndarĩ kĩndũ; kũrĩ ũngĩ wĩtuaga mũthĩĩni, no arĩ na ũtonga mũnene.
8 Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
Ũtonga wa mũndũ wahota gũkũũra muoyo wake, no mũndũ mũthĩĩni ndaiguaga akĩĩhĩtĩrwo.
9 Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
Ũtheri wa mũndũ mũthingu waaraga ũgacangarara, no tawa wa mũndũ mwaganu nĩkũhorio ũhoragio.
10 Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
Mwĩtĩĩo ũciaraga njũgitano, no ũũgĩ wonekaga harĩ arĩa metĩkagĩra gũtaarwo.
11 Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
Mbeeca itarĩ cia wĩhokeku ithiiaga igĩthiraga, no ũrĩa ũcookanagĩrĩria mbeeca tũnini o tũnini nĩatũmaga ciongerereke.
12 Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
Ũndũ mũtaanye ũngĩikario mũno nĩũrwaragia mũndũ ngoro, no kĩĩrĩgĩrĩro kĩhingĩtio gĩtuĩkaga ta mũtĩ wa muoyo.
13 Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
Mũndũ ũrĩa ũthũire ũrutani nĩeyũnũhaga, no ũrĩa ũtĩĩaga maathani nĩakaheo kĩheo.
14 Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
Ũrutani wa mũndũ ũrĩa mũũgĩ nĩ gĩthima kĩa muoyo, ũhũndũraga mũndũ kuuma mĩtego-inĩ ya gĩkuũ.
15 Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
Gũtaũkĩrwo wega nĩ maũndũ gũtũmaga mũndũ endeke, no njĩra ya arĩa matarĩ ehokeku ti hũthũ.
16 Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
Mũndũ o wothe mwĩbaarĩrĩri ekaga maũndũ make na ũmenyi, no mũndũ mũkĩĩgu aguũragia ũrimũ wake.
17 Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
Mũtũmwo mwaganu atoonyaga thĩĩna-inĩ, no mũtũmwo mwĩhokeku nĩarehaga kĩhonia.
18 Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
Mũndũ ũrĩa ũregaga gũtaarwo anyiitagwo nĩ thĩĩna na thoni, no mũndũ ũrĩa wĩtĩkagĩra gũkaanio atuĩkaga wa gũtĩĩo.
19 Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
Ũndũ mwĩrirĩrie wakinyanĩra ũiguithagia ngoro wega, no andũ akĩĩgu monaga kũhutatĩra ũũru ta ũndũ ũrĩ magigi.
20 Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
Mũndũ ũrĩa ũceeraga na arĩa oogĩ akĩragĩrĩria kũũhĩga, no ũrĩa ũtwaranaga na mũndũ mũkĩĩgu onaga o ũũru.
21 Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
Mũtino ũthingataga mũndũ ũrĩa mwĩhia, no ũgaacĩru nĩ kĩheo kĩa arĩa athingu.
22 Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
Mũndũ mwega atigagĩra ciana cia ciana ciake igai, no ũtonga wa mũndũ mwĩhia ũigagĩrwo andũ arĩa athingu.
23 Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
Mũgũnda wa mũndũ mũthĩĩni no ũciare irio nyingĩ, no kwaga kĩhooto gũciniinaga ciothe.
24 Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
Mũndũ ũrĩa ũigaga rũthanju thĩ nĩ mwana wake athũire, no ũrĩa wendete mwana wake nĩamũherithagia.
25 Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.
Andũ arĩa athingu marĩĩaga makahũũna, no nda ya mũndũ mwaganu ĩikaraga o ĩhũtiĩ.

< Sananlaskujen 13 >