Sananlaskujen 13
1 Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.
Capak cyi ing a pa ak awiyyn ngai nawh, thlang ak husit ingtaw toelthamnaak awi maa hy.
2 Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
A huui awhkaw ak thaih leek awhkawng thlang ing ak thaih qah hu nawh, cehlai amak ypawm thlang ingtaw boeseet sai ce ngaih hy.
3 Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
A hui am lai ak ngaihtaak thlang taw a hqingnaak khanawh ak ngaihtaak thlangna awm nawh, cehlai ak poek kaana awi ak saa paqaap qaap thlang taw plamtham kaw.
4 Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
Thlang thakdam kawpoek ing a hoei ngaihnaak ta lawt hy, cehlai ikaw am ta hy. Thlakmeet ingtaw a ngaih boeih ce hu hy.
5 Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
Thlakdyng ingtaw amak thyym awi kqawn sawh na nawh, cehlai khawsak amak dyng thlang ingtaw chahnaak ing ming che phyih sak hy.
6 Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
Dyngnaak ing ak thyymna khawksaakhqi ce khoemdoenkhqi nawh, thawlhnaak ing thlakthawlhkhqi ce tluuk sak khqi hy.
7 Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
Boeina ak saa qu ikawm amak ta awm nawh, khawdengna ak saa qu ing khawhthem khawzah ak ta awm hy,
8 Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
Khawh ing ak taakung hqingnaak thawng thai nawh, cehlai khawdeng thlang ing thlang a theet vutnaak awi am za hy.
9 Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
Thlakdyng a vaangnaak taw angqungtheng nawh, thlakchekhqi a maihchoei taw him pekna awm kaw.
10 Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
Ooekqunaak ing hqo thawhsak nawh, awi ak ngai venawh cyihnaak awm hy.
11 Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
Amak thyymna khawh huh taw phu amak tana qeeng zip kawm saw, bibi phu huh khawh taw pung khqoet khqoet kaw.
12 Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
Ngaih-uunaak a plam awh kawlung tlo nawh, cehlai ngaih-uunaak a soepnaak taw hqingnaak thingsii ni.
13 Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
Awi amak ngaikhqi ham thihnaak pha kawm saw, awipek ak kqihchah ak thlang taw kutdo pekna awm kaw.
14 Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
Thlakcyikhqi cawngpyinaak taw hqingnaak tuikuk amyihna awm nawh, thihnaak thaang awhkawng thlang loet sak hy.
15 Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
Zaaksiimnaak leek ing thlang mikhaileeknaak pe nawh; cehlai amak ypawm thlang a cehnaak lam taw kyi hy.
16 Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
Khawksiim thlang ingtaw cyihnaak ing bi sai nawh, thlakqaw ing a qawnaak zaan hy.
17 Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
Amak leek tamnaa taw zoseetnaak awh tlu thai nawh, ak ypawm dyihthing taw sadingnaak ni.
18 Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
Toelnaak amak ngai ing khawdeng chah phyi nawh, cehlai toelnaak ak haanaaking kyihcahnaak ham kaw.
19 Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
Ngaih-uunaak ak soepnaak taw kawlung ham aawi nawh, thlakche hamna seet sainaak awhkawng hu nawng ve sawhnaak kawi ni.
20 Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
Thlakcyi pyinaak taw cyihnaakna awm nawh, thlakche pyinaak taw seetnaak ni.
21 Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
Thawlhnaak ing thlangthawlh hu hquut nawh, thlakdyng taw themleek ing thungna awm kaw.
22 Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
Thlakleek ing a tu a ca khqi hamna khawh taak pek khqi nawh, thlakche a khawh taw thlakdyngkhqi ham cun pekna ak awm ni.
23 Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
Khawdeng a loma awh caang daw soeih moe, amak thyymna bibinaak ing phu amak tana zip boeih hy.
24 Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
A ca ak sawhnaak thlang ing cumcik am hawna nawh, ak lungnaak thlang ing a ca ce toelna hy.
25 Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.
Thlakdyng ing taw buh ak phyina ai nawh, cehlai thlakche taw buh cawih ing awm kaw.
