Sananlaskujen 12
1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
Qui diligit disciplinam, diligit scientiam: qui autem odit increpationes, insipiens est.
2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
Qui bonus est, hauriet gratiam a Domino: qui autem confidit in cogitationibus suis, impie agit,
3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
Non roborabitur homo ex impietate: et radix iustorum non commovebitur.
4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
Mulier diligens, corona est viro suo: et putredo in ossibus eius, quae confusione res dignas gerit.
5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
Cogitationes iustorum iudicia: et consilia impiorum fraudulenta:
6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
Verba impiorum insidiantur sanguini: os iustorum liberabit eos.
7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Verte impios, et non erunt: domus autem iustorum permanebit.
8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
Doctrina sua noscitur vir: qui autem vanus et excors est, patebit contemptui.
9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
Melior est pauper et sufficiens sibi, quam gloriosus et indigens pane.
10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
Novit iustus iumentorum suorum animas: viscera autem impiorum crudelia.
11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
Qui operatur terram suam, satiabitur panibus: qui autem sectatur otium, stultissimus est. Qui suavis est in vini morationibus, in suis munitionibus relinquit contumeliam.
12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
Desiderium impii monumentum est pessimorum: radix autem iustorum proficiet.
13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
Propter peccata labiorum ruina proximat malo: effugiet autem iustus de angustia.
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
De fructu oris sui unusquisque replebitur bonis, et iuxta opera manuum suarum retribuetur ei.
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
Via stulti recta in oculis eius: qui autem sapiens est, audit consilia.
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
Fatuus statim indicat iram suam: qui autem dissimulat iniuriam, callidus est.
17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
Qui quod novit loquitur, iudex iustitiae est: qui autem mentitur, testis est fraudulentus.
18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
Est qui promittit, et quasi gladio pungitur conscientiae: lingua autem sapientium sanitas est.
19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
Labium veritatis firmum erit in perpetuum: qui autem testis est repentinus, concinnat linguam mendacii.
20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
Dolus in corde cogitantium mala: qui autem pacis ineunt consilia, sequitur eos gaudium.
21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
Non contristabit iustum quidquid ei acciderit: impii autem replebuntur malo.
22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
Abominatio est Domino labia mendacia: qui autem fideliter agunt, placent ei.
23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
Homo versatus celat scientiam: et cor insipientium provocat stultitiam.
24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
Manus fortium dominabitur: quae autem remissa est, tributis serviet.
25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
Moeror in corde viri humiliabit illum, et sermone bono laetificabitur.
26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
Qui negligit damnum propter amicum, iustus est: iter autem impiorum decipiet eos.
27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
Non inveniet fraudulentus lucrum: et substantia hominis erit auri pretium.
28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
In semita iustitiae, vita: iter autem devium ducit ad mortem.
