Sananlaskujen 12
1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
Azerinte fatgohu kegu'ma avesintemo'a, ama' antahi'zamofonku avesinente. Hianagi azeri ante fatgohu kegu'ma avesrama hunte'mo'a, neginagi vahe mani'ne.
2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
Knare zamavu'zamava'ma nehaza vahera, Ra Anumzamo'a avesi nezamanteanagi, havi zamavu'zmava'ma hunaku'ma retroma nehaza vahera, Ra Anumzamo'a haviza hu'naze huno huzmantegahie.
3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
Kefozama hanaza zantetira mani'zazmia retrora osugahaze. Hianagi fatgo zamavu'zmavaza'ma hanazana, rafunare'za mani'nageno, vahe'mo'za eri tasagira osugahaze.
4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
Hentofa avu'ava'ene a'mo'a, nevena knare agi nemie. Hianagi knare avu'ava osania a'mo'a, nevena zaferinafi namureno kasriankna hugahie.
5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
Fatgo vahe'mo'ma antahi'zama retroma hania antahi'zamo'a, knare huno fatgo hu'ne. Hianagi havi zamavu'zamava nehanaza vahe'mo'zama, tami'naza antahi'zana, regavatga hugahaze.
6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
Kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mokizmi ke'mo'a, vahe zamahe nefria vahe'mokizmi zamazankna hu'ne. Hianagi fatgo vahe'mofo kemo'a, vahe'mokizmia zamagu'nevazie.
7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Kefo zamavu zamava'ma nehaza vahe'mo'za, haviza hu'za fanane nehaze. Hianagi fatgo vahe'mokizmi naga'mo'za, oti hanavenetize.
8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
Antahi'zama'amo'ma knare'ma hu'nesia nera, vahe'mo'za husga huntegahaze. Hianagi antahi'za zmimo'ma fatgoma osu vahera, vahe'mo'za zamavesra huzmantegahaze.
9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
Eri'za vahe'ama mani'ne'nia vahe'mo'ma, anteramino amane vahe maniazama hanimo'a, zamunte omane vahe'mo'za zamagra'a zamavufaga erisga nehazageno ne'zazmia omane vahera zamagatere'naze.
10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
Fatgo vahe'mo'a zagagafa'amofona kegavagriso'e hunezamante. Hianagi kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za zagagafa zamia kegava hugahazanagi, kanonkeve zamigahaze.
11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
Amuho hu'za hozama antaza vahe'mo'za, rama'a ne'za me'nenige'za negahaze. Hianagi neginagi vahe'mo'za, nena raga'a omne'zante knazmia ahe fri'za eri'zana e'nerize.
12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
Kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za kefo zamavu'zamava hu'za eri'za vahe'mokizmi zante ke zmanunu nehaze. Hianagi fatgo vahe'mo'za, arafuna rene'za raga rentegahaze.
13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
Kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za, havigema nehaza kezamifinti, krifu ahazankna nehaze. Hianagi fatgo vahe'mo'za ana krifufina ohe'za agateneraze.
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
Knare zamageru'ene vahe'mo'za, kezmireti knare'zana e'nerize. Hagi eri'za vahe'mo'za, anahu kna hu'za erizazmireti mizazmia e'nerize.
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
Neginagi vahe'mo'zama zamagesama antahi'zana, zamagrama nehaza zamo'a fatgo hu'ne hugahazanagi, ama' antahi'zane vahe'mo'za rumo'zama antahintahima zamizankea nentahize.
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
Neginagi vahe'mokizmia zamarimpa he'zamo'a ame huno amate eama hanigenka kegahananagi, ama' antahi'zane vahe'mo'a azeri havizama nehinkeno'a, rimpa he'zamo'a eama hanigenka onkegahane.
17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
Tamagema hu vahe'mo'a, keagare'ma otisimofona tamage huno hufore huntegahie. Hianagi havigema hu vahe'mo'a, keagare'ma otisimofona havige huno hu frakintegahie.
18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
Antahintahima osuno ame'ama huno hu ke'mo'a, kazimo vahe avufafi reankna nehie. Hianagi antahintahima huteno, keagagama hu vahe'mofo kemo'a, zamaza huno zamazeri neganamare.
19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
Tamage ke'mo'a mevava hugahie. Hianagi havigema hu kemo'a, za'zatera omanegahie.
20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
Kefo antahintahine vahe'mokizmi zamagu'afina vahe'ma rezmavataga hu antahi'zamo avite'ne. Hianagi rimpa fru zanku'ma nehaza vahe'mo'za muse hugahaze.
21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
Fatgo vahe'mokizmirera hazenke zana omegahie. Hianagi havi zamavu'zamava'ene vahe'mokizmirera, hazenke zamo'a avitegahie.
22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
Ra Anumzamo'a havigema nehaza vahekura, tusiza huno agotezmanteno avesra hunezamante. Hianagi, tamagema nehaza vahekura, tusi muse nehie.
23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
Ama' antahi'zane vahe'mo'za ame hu'za antahintahi zazmia eri ante ama nosaze. Hianagi neginagi vahe'mo'za neginagi antahintahizamia ame hu'za huama nehaze.
24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
Hanavetinka eri'zama erisanana, kva vahe fore hugahane. Hianagi feru vahe'ma manisanana, kazokzo eri'za vahe manigahane.
25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
Antahintahi hakarema hu'zamo'a, vahe'mofona azeri antepri nehie. Hianagi zamazeri hanaveti ke'ma vahe'ma huzami zamo'a, zamazeri antesga nehige'za muse nehaze.
26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
Fatgo vahe'mo'za tava'ozamire'ma nemaniza vahe'mokizmia, knare antahi'za zami'za knare kante zamavare'za nevaze. Hianagi kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za zamavare'za havifi nevaze.
27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
Feru vahe'mo'zama zagagafama ahesazana onkregahaze. Hianagi kazigazi huno eri'zama eri'zamo'a, vahe'mofona marerisa feno zama'e.
28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
Fatgo avu'ava'ma huno mani'zamo'a, knare nomanizamofo ka me'ne. Hagi ana fatgo avu'ava'ma avaririzamo'a, fri'zana omane'ne.
