Sananlaskujen 12
1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
Qui aime la correction, aime la science; qui hait la réprimande, reste stupide.
2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
L'homme de bien obtient la faveur de l'Éternel; mais Il châtie l'homme d'intrigue.
3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
Point de stabilité pour l'homme dans l'impiété; mais la racine des justes n'est point vacillante.
4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
La femme forte est la couronne de son mari; mais celle qui est sa honte, est comme une carie dans ses os.
5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
Dans leurs plans les justes n'ont en vue que le droit; les moyens des impies, c'est la fraude.
6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
Ce dont parlent les impies, c'est de guetter des victimes; mais la bouche du juste les délivre.
7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Une fois renversés les méchants cessent d'être; mais la maison des justes demeure.
8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
L'homme est estimé à proportion de son sens; et qui n'a pas le sens droit, tombe dans le mépris.
9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
Mieux vaut celui dont l'état est humble, et qui a un serviteur, que le glorieux qui manque de pain.
10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
Le juste connaît les besoins de son bétail; les entrailles des impies sont impitoyables.
11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
Celui qui cultive son champ, a du pain en abondance; mais celui qui recherche les fainéants, manque de sens.
12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
L'impie désire l'appui des méchants; la racine qu'ont les justes, leur donne [un appui].
13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
Les péchés de la langue couvrent un piège funeste; mais le juste échappe à l'angoisse.
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
Par les fruits de sa bouche l'homme est rassasié de biens; et ce que fait sa main, est rendu à l'homme.
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
La voie de l'insensé est droite à ses yeux; mais celui qui écoute un conseil, est sage.
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
Le chagrin du méchant se montre au moment même; mais celui qui dissimule un affront, est prudent.
17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
Celui qu'anime la vérité, exprime ce qui est juste; et le témoin menteur, ce qui trompe.
18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
Il en est dont le babil est comme des coups d'épée; mais le parler du sage restaure.
19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
La parole vraie subsiste éternellement; il n'y a qu'un instant pour le langage du mensonge.
20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
La fraude est dans le cœur de ceux qui machinent le mal; mais la joie est à ceux qui conseillent la paix.
21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
Les peines n'atteignent jamais le juste; mais les impies ont plénitude de maux.
22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
L'Éternel abhorre les lèvres qui mentent; mais ceux qui pratiquent la vérité, sont ses délices.
23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
L'homme prudent cache ce qu'il sait; mais le cœur des insensés proclame sa folie.
24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
La main des diligents commandera; mais la main lâche sera corvéable.
25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
Le chagrin qui est dans le cœur, l'abat; mais une bonne parole le réjouit.
26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
Le juste indique la voie à son prochain; mais la voie des impies les fourvoie.
27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
L'indolent ne chasse pas son gibier; le précieux trésor de l'homme, c'est la diligence.
28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
Sur le sentier de la justice il y a vie, et sur la bonne voie, immortalité.
