Sananlaskujen 12
1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
Whoso is loving instruction, is loving knowledge, And whoso is hating reproof [is] brutish.
2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
The good bringeth forth favour from Jehovah, And the man of wicked devices He condemneth.
3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
A man is not established by wickedness, And the root of the righteous is not moved.
4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
A virtuous woman [is] a crown to her husband, And as rottenness in his bones [is] one causing shame.
5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
The thoughts of the righteous [are] justice, The counsels of the wicked — deceit.
6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
The words of the wicked [are]: 'Lay wait for blood,' And the mouth of the upright delivereth them.
7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Overthrow the wicked, and they are not, And the house of the righteous standeth.
8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
According to his wisdom is a man praised, And the perverted of heart becometh despised.
9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
Better [is] the lightly esteemed who hath a servant, Than the self-honoured who lacketh bread.
10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
The righteous knoweth the life of his beast, And the mercies of the wicked [are] cruel.
11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
Whoso is tilling the ground is satisfied [with] bread, And whoso is pursuing vanities is lacking heart,
12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
The wicked hath desired the net of evil doers, And the root of the righteous giveth.
13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
In transgression of the lips [is] the snare of the wicked, And the righteous goeth out from distress.
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
From the fruit of the mouth [is] one satisfied [with] good, And the deed of man's hands returneth to him.
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
The way of a fool [is] right in his own eyes, And whoso is hearkening to counsel [is] wise.
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
The fool — in a day is his anger known, And the prudent is covering shame.
17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
Whoso uttereth faithfulness declareth righteousness, And a false witness — deceit.
18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
A rash speaker is like piercings of a sword, And the tongue of the wise is healing.
19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
The lip of truth is established for ever, And for a moment — a tongue of falsehood.
20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
Deceit [is] in the heart of those devising evil, And to those counselling peace [is] joy.
21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
No iniquity is desired by the righteous, And the wicked have been full of evil.
22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
An abomination to Jehovah [are] lying lips, And stedfast doers [are] his delight.
23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
A prudent man is concealing knowledge, And the heart of fools proclaimeth folly.
24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
The hand of the diligent ruleth, And slothfulness becometh tributary.
25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
Sorrow in the heart of a man boweth down, And a good word maketh him glad.
26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
The righteous searcheth his companion, And the way of the wicked causeth them to err.
27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
The slothful roasteth not his hunting, And the wealth of a diligent man is precious.
28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
In the path of righteousness [is] life, And in the way of [that] path [is] no death!
