Sananlaskujen 12
1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
Thuitaekhaih koeh kami loe palungha kami ah oh; toe zoehhaih hnuma kami loe amthu kami ni.
2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
Kahoih kami mah loe Angraeng palung anghoesak; toe kahoih ai hmuen poek kami loe lokcaekhaih to hnu tih.
3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
Kahoih ai hmuen mah kami tangzun caksak ai; toe katoeng kami ih tangzun loe aphong thai mak ai.
4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
Tuinuen kahoih zu loe a sava han sui lumuek ah oh; toe ahmin saesak zu loe sava ih ahuh to hmawnsak.
5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
Katoeng kami poekhaih loe toeng; toe kasae kaminawk ih lok loe alinghaih ah oh.
6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
Kasae kami ih lok loe minawk athii palonghaih to zing; toe katoeng kami ih lok loe minawk to pahlong.
7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Kasae kami ih im loe amtim ueloe, anghmaa tih; toe katoeng kami ih im loe kacakah angdoe poe tih.
8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
Palungha kami loe minawk mah pakoehhaih to hnuk; toe poek angkawn kami loe minawk mah hnap.
9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
Angmah hoi angmah angraeng ah amkoeh, caaknaek tawn ai kami pongah loe, kami mah patoek e, caaknaek tawn toksah kami to hoih kue.
10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
Katoeng kaminawk loe a pacah ih moinawk nuiah tahmenhaih to tawnh; toe hmawsaenghaih loe kasae kaminawk ih tahmenhaih sang koek ah oh.
11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
Angmah ih lawk phrawk kami loe zok amhah tih; toe palungha ai kami loe tidoeh avang ai kami hnukah bang.
12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
Katoeng ai kami loe kasae kami ih palok to patoh han koeh; toe katoeng kami ih tangzun loe aquih tacawt.
13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
Kasae kami loe a pahni zaehaih mah dongh pongah amansak; toe kami katoeng loe raihaih thung hoiah loih.
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
Kami loe angmah pahni athaih hoiah zok amhah tih; a ban hoi sak ih kasae kahoih hmuen baktih toengah atho doeh hnu tih.
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
Kamthu loe a caehhaih loklam to kamsoem ah a hnuk; toe palungha kami loe minawk mah thuih ih lok to tahngaih.
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
Kamthu loe palungphuihaih to amtuengsak roep; toe palungha kami loe azat koi hmuen to angphat.
17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
Loktang thui kami loe toenghaih to amtuengsak; amsawnlok pongah hnukung ah angdoe kami loe alinghaih to amtuengsak.
18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
Sumsen hoi thunh ih baktiah lok apae kami to oh; toe palungha kami ih palai mah loe kami ngantuisak.
19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
Loktang pahni loe dungzan khoek to cak; toe amsawnlok loe nawnetta ni oh.
20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
Kahoih ai hmuen poek kaminawk ih palung thungah alinghaih to oh; toe angdaehhaih sah kaminawk loe anghoehaih tawnh o.
21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
Katoeng kaminawk khaeah sethaih pha mak ai; toe kasae kami loe tahamsethaih hoiah koi tih.
22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
Lok amlai palai loe Angraeng mah panuet; toe toenghaih hoi khosah kaminawk loe Angraeng mah palung.
23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
Palungha kami loe panoekhaih to angphat; toe amthu ih palungthin mah loe amthuhaih to amtuengsak.
24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
Thahoih ban mah kami to uk tih; toe thasae kami loe misong ah om tih.
25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
Palungsethaih mah kami palungboengsak; thapaekhaih lok mah poek nawmsak.
26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
Katoeng kami loe a imtaeng kami to loklam patuek; toe kahoih ai kami ih loklam mah nihcae to loklam anghmangsak.
27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
Thasae kami loe a kah ih moi paaem han mataeng doeh paqak; thahoih kami ih tacong loe atho oh.
28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
Toenghaih loklam ah duekhaih om ai, hinghaih ni oh.
