Sananlaskujen 11
1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
La balanza falsa es abominación para Yahvé, la pesa cabal es lo que le agrada.
2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
Si viene la soberbia, viene también la ignominia, mas la sabiduría habita con los humildes.
3 Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
A los rectos los guía su rectitud, a los pérfidos los arruina su propia perfidia.
4 Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
De nada sirven las riquezas en el día de la ira, mas la justicia libra de la muerte.
5 Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
La justicia endereza el camino del hombre recto, mientras que el malvado cae por su propia malicia.
6 Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
A los rectos los salva su justicia; pero los pérfidos quedan presos en su propia maldad.
7 Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
Con la muerte muere la esperanza del impío, se desvanecen las ilusiones de los inicuos.
8 Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
El justo es librado de la tribulación, y en su lugar será atribulado el malvado.
9 Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
Con su boca el impío arruina a su prójimo, mas los justos se salvan mediante la ciencia.
10 Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
Cuando prosperan los justos se alegra la ciudad, y cuando perecen los impíos hay júbilo.
11 Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
Con la bendición de los buenos se engrandece un pueblo, la boca de los malos es su ruina.
12 Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
Quien desprecia a su prójimo es un insensato; el varón prudente se calla.
13 Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
El maldiciente revela los secretos, mas el de espíritu fiel los mantiene ocultos.
14 Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
Por falta de dirección cae el pueblo; donde abunda el consejo hay bienestar.
15 Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
Sufrirá males quien por otro da fianza, el que rehúsa dar fianza vive tranquilo.
16 Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
La mujer graciosa alcanza honor, así como los poderosos adquieren riqueza.
17 Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
El misericordioso hace bien a su propia alma, el cruel inflige heridas a su misma carne.
18 Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
El trabajo del impío es ilusorio, mas el que siembra justicia tiene segura la recompensa.
19 Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
Como la justicia (conduce) a la vida, así el que va tras el mal (corre) a la muerte.
20 Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
El corazón perverso es abominable a Yahvé, pues Él se complace en los que proceden con sinceridad.
21 Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
Tarde o temprano será castigado el malvado, pero la descendencia de los justos será puesta en salvo.
22 Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
Anillo de oro en hocico de cerdo es la belleza de una mujer insensata.
23 Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
Los deseos de los justos se dirigen solamente al bien: el afán de los malos es encender su ira.
24 Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
Hay quienes reparten liberalmente y se enriquecen; y hay quien ahorra más de lo justo, y permanece pobre.
25 Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
El alma benéfica será saciada, y el que riega será regado.
26 Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
Al que retiene el trigo, le maldice el pueblo, mientras que sobre la cabeza del que lo vende desciende bendición.
27 Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
Cosa agradable busca quien busca el bien; mas el que busca el mal, (del mal) será alcanzado.
28 Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
Quien en sus riquezas confía, caerá, pero el justo, como la fronda del árbol, retoña.
29 Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
Quien perturba su casa, heredará viento, y el necio será esclavo del cuerdo.
30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
Árbol de vida son los frutos del justo; y quien gana los corazones es sabio.
31 Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
Si el justo ya en la tierra tiene su paga, ¿cuánto más el inicuo y el pecador?
