< Sananlaskujen 11 >

1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
Balança enganosa é abominação ao Senhor, mas o peso justo o seu prazer.
2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
Vinda a soberba, virá tambem a affronta; mas com os humildes está a sabedoria.
3 Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
A sinceridade dos sinceros os encaminhará, mas a perversidade dos aleives os destruirá.
4 Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Não aproveitam as riquezas no dia da indignação, mas a justiça livra da morte.
5 Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
A justiça do sincero endireitará o seu caminho, mas o impio pela sua impiedade cairá.
6 Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
A justiça dos virtuosos os livrará, mas na sua perversidade serão apanhados os iniquos.
7 Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
Morrendo o homem impio perece a sua expectação, e a esperança dos injustos se perde.
8 Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
O justo é livre da angustia, e o impio vemem seu logar.
9 Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
O hypocrita com a bocca destroe ao seu companheiro, mas os justos são livres pelo conhecimento.
10 Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
No bem dos justos exulta a cidade; e, perecendo os impios, ha jubilo.
11 Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
Pela benção dos sinceros se exalta a cidade, mas pela bocca dos impios se derriba.
12 Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
O que carece de entendimento despreza a seu companheiro, mas o homem bem entendido cala-se.
13 Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
O que anda praguejando descobre o segredo, mas o fiel de espirito encobre o negocio.
14 Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
Não havendo sabios conselhos, o povo cae, mas na multidão de conselheiros ha segurança.
15 Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
Decerto soffrerá severamente aquelle que fica por fiador do estranho, mas o que aborrece aos que dão as mãos estará seguro.
16 Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
A mulher aprazivel guarda a honra, como os violentos guardam as riquezas.
17 Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
O homem benigno faz bem á sua propria alma, mas o cruel perturba a sua propria carne.
18 Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
O impio faz obra falsa, mas para o que semeia justiça haverá galardão fiel.
19 Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
Como a justiça encaminha para a vida, assim o que segue o mal vae para a sua morte.
20 Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
Abominação são ao Senhor os perversos de coração, mas os sinceros de caminho são o seu deleite.
21 Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
Ainda que o mau junte mão á mão, não será inculpavel, mas a semente dos justos escapará.
22 Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
Como joia de oiro na tromba da porca, assim é a mulher formosa, que se aparta da razão.
23 Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
O desejo dos justos tão sómente é o bem, mas a esperança dos impios é a indignação.
24 Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
Alguns ha que espalham, e ainda se lhes accrescenta mais, e outros que reteem mais do que é justo, mas é para a sua perda.
25 Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
A alma abençoante engordará, e o que regar, elle tambem será regado.
26 Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
Ao que retem o trigo o povo amaldiçoa, mas benção haverá sobre a cabeça do vendedor:
27 Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
O que busca cedo o bem busca favor, porém o que procura o mal a esse lhe sobrevirá.
28 Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
Aquelle que confia nas suas riquezas cairá, mas os justos reverdecerão como a rama.
29 Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
O que perturba a sua casa herdará o vento, e o tolo será servo do entendido de coração.
30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
O fructo do justo é arvore de vida, e o que ganha almas sabio é.
31 Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
Eis que o justo é recompensado na terra; quanto mais o será o impio e o peccador.

< Sananlaskujen 11 >