< Sananlaskujen 10 >

1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.
Dies sind die Sprüche Salomos. Ein weiser Sohn ist seines Vaters Freude; aber ein törichter Sohn ist seiner Mutter Grämen.
2 Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Unrecht Gut hilft nicht; aber Gerechtigkeit errettet vom Tode.
3 Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.
Der HERR läßt die Seele des Gerechten nicht Hunger leiden; er stürzt aber der Gottlosen Schinderei.
4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
Lässige Hand macht arm; aber der Fleißigen Hand macht reich.
5 Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.
Wer im Sommer sammelt, der ist klug; wer aber in der Ernte schläft, wird zuschanden.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.
Den Segen hat das Haupt des Gerechten; aber den Mund der Gottlosen wird ihr Frevel überfallen.
7 Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.
Das Gedächtnis der Gerechten bleibt im Segen; aber der Gottlosen Name wird verwesen.
8 Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.
Wer weise von Herzen ist, nimmt die Gebote an; der aber ein Narrenmaul hat, wird geschlagen.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.
Wer unschuldig lebet, der lebet sicher; wer aber verkehrt ist auf seinen Wegen, wird offenbar werden.
10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.
Wer mit Augen winket, wird Mühe anrichten; und der ein Narrenmaul hat, wird geschlagen.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.
Des Gerechten Mund ist ein lebendiger Brunn; aber den Mund der Gottlosen wird ihr Frevel überfallen.
12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.
Haß erreget Hader; aber Liebe deckt zu alle Übertretungen.
13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
In den Lippen des Verständigen findet man Weisheit; aber auf den Rücken des Narren gehört eine Rute.
14 Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.
Die Weisen bewahren die Lehre; aber der Narren Mund ist nahe dem Schrecken.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.
Das Gut des Reichen ist seine feste Stadt; aber die Armen macht die Armut blöde.
16 Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.
Der Gerechte braucht seines Guts zum Leben; aber der Gottlose braucht seines Einkommens zur Sünde.
17 Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.
Die Zucht halten, ist der Weg zum Leben; wer aber die Strafe verläßt, der bleibt irrig.
18 Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
Falsche Mäuler decken Haß; und wer verleumdet, der ist ein Narr.
19 Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.
Wo viel Worte sind, da geht es ohne Sünde nicht ab; wer aber seine Lippen hält, ist klug.
20 Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.
Des Gerechten Zunge ist köstlich Silber; aber der Gottlosen Herz ist nichts.
21 Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.
Des Gerechten Lippen weiden viele; aber die Narren werden in ihrer Torheit sterben.
22 Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
Der Segen des HERRN macht reich ohne Mühe.
23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
Ein Narr treibt Mutwillen und hat's noch dazu seinen Spott; aber der Mann ist weise, der drauf merkt.
24 Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.
Was der Gottlose fürchtet, das wird ihm begegnen; und was die Gerechten begehren, wird ihnen gegeben.
25 Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.
Der Gottlose ist wie ein Wetter, das überhin geht und nicht mehr ist; der Gerechte aber bestehet ewiglich.
26 Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
Wie der Essig den Zähnen und der Rauch den Augen tut, so tut der Faule denen, die ihn senden.
27 Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
Die Furcht des HERRN mehret die Tage; aber die Jahre der Gottlosen werden verkürzt.
28 Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.
Das Warten der Gerechten wird Freude werden; aber der Gottlosen Hoffnung wird verloren sein.
29 Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.
Der Weg des HERRN ist des Frommen Trotz; aber die Übeltäter sind blöde.
30 Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.
Der Gerechte wird nimmermehr umgestoßen; aber die Gottlosen werden nicht im Lande bleiben.
31 Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
Der Mund des Gerechten bringt Weisheit; aber das Maul der Verkehrten wird ausgerottet.
32 Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.
Die Lippen der Gerechten lehren heilsam Ding; aber der Gottlosen Mund ist verkehrt.

< Sananlaskujen 10 >