Sananlaskujen 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Los proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
Para entender sabiduría y castigo: para entender las razones prudentes:
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
Para recibir el castigo de prudencia, justicia, y juicio, y equidad:
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
Para dar a los simples astucia, y a los mozos inteligencia y consejo.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Oirá el sabio y aumentará la doctrina; y el entendido adquirirá consejo.
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
Para entender parábola y declaración, palabras de sabios, y sus dichos oscuros.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
El principio de la sabiduría es el temor de Jehová: los insensatos despreciaron la sabiduría y la instrucción.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Oye, hijo mío, el castigo de tu padre, y no deseches la ley de tu madre:
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
Porque aumento de gracia serán a tu cabeza, y collares a tu cuello.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Hijo mío, si los pecadores te quisieren engañar, no consientas.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
Si dijeren: Ven con nosotros, espiemos a la sangre: asechemos al inocente sin razón:
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
Tragarlos hemos como el sepulcro, vivos; y enteros, como los que caen en sima: (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Hallaremos riquezas de todas suertes: henchiremos nuestras casas de despojos:
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Echa tu suerte entre nosotros: tengamos todos una bolsa:
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Hijo mío, no andes en camino con ellos: aparta tu pie de sus veredas:
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
Porque sus pies correrán al mal; e irán presurosos a derramar sangre.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Porque en vano se tenderá la red delante de los ojos de toda ave.
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
Mas ellos a su sangre espían, y a sus almas asechan.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Tales son las sendas de todo codicioso de codicia, la cual prenderá el alma de sus poseedores.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sabiduría clama de fuera: en las plazas da su voz:
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
En las encrucijadas de los murmullos de gente clama: en las entradas de las puertas de la ciudad dice sus razones:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
¿Hasta cuándo, o! simples, amaréis la simpleza, y los burladores desearán el burlar, y los insensatos aborrecerán la ciencia?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Volvéos a mi reprensión: he aquí que yo os derramaré mi espíritu, y os haré saber mis palabras.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Por cuanto llamé, y no quisisteis: extendí mi mano, y no hubo quien escuchase:
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
Y desechasteis todo consejo mío, y no quisisteis mi reprensión:
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
También yo me reiré en vuestra calamidad; y me burlaré cuando os viniere lo que teméis.
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
Cuando viniere, como una destrucción, lo que teméis; y vuestra calamidad viniere como un torbellino: cuando viniere sobre vosotros tribulación y angustia:
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Entonces me llamarán, y no responderé: buscarme han de mañana, y no me hallarán:
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Por cuanto aborrecieron la sabiduría; y no escogieron el temor de Jehová:
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
Ni quisieron mi consejo; y menospreciaron toda reprensión mía.
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Comerán pues del fruto de su camino; y de sus consejos se hartarán.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Porque el reposo de los ignorantes los matará; y la prosperidad de los insensatos los echará a perder.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mas el que me oyere, habitará confiadamente; y vivirá reposado de temor de mal.
