Sananlaskujen 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Paraboles de Salomon, fils de David et roi d’Israël,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
Utiles pour connaître la sagesse et la discipline,
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
Pour comprendre les paroles de la prudence, pour recevoir l’instruction de la doctrine, la justice, et le jugement et l’équité,
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
Afin que soit donnée aux tout petits la finesse, à l’adolescent la science et l’intelligence.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Le sage, en écoutant, sera plus sage, et l’intelligent possédera les moyens de gouverner.
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
Il découvrira le proverbe et l’interprétation, les paroles des sages et leurs énigmes.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
La crainte du Seigneur est le principe de la sagesse. La sagesse et la doctrine, les insensés les méprisent.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Écoute, mon fils, la discipline de ton père, et ne rejette pas la loi de ta mère,
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
Afin que soit ajouté un agrément à ta tête, et un collier à ton cou.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Mon fils, si des pécheurs veulent l’attirer, n’y acquiesce pas.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
S’ils disent: Viens avec nous, dressons des embûches au sang, cachons des pièges à l’innocent qui ne l’a pas mérité;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
Comme l’enfer, engloutissons-le vivant et entier, comme celui qui descend dans la fosse. (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Nous trouverons toutes sortes de biens précieux: nous remplirons nos maisons de dépouilles.
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Mets ta part avec nous, qu’une seule bourse soit pour nous tous.
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Mon fils, ne marche pas avec eux, écarte ton pied de leurs sentiers.
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
Car leurs pieds courent au mal, et ils se hâtent afin de verser le sang.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Mais en vain l’on jette le filet devant les yeux des oiseaux.
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
Eux aussi à leur propre sang dressent des embûches, et
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Ainsi sont les sentiers de tout avare, ils ravissent lame de tous ceux qui possèdent.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sagesse prêche dehors; dans les places publiques elle élève sa voix;
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
À la tête des foules elle crie, aux portes de la ville elle profère ses paroles disant:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
Jusques à quand, tout petits enfants, aimerez-vous l’enfance, et les insensés désireront-ils ce qui leur est pernicieux, et les imprudents haïront-ils la science?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Convertissez-vous à mes remontrances: voici que je vous révélerai mon esprit, et que je vous ferai comprendre mes paroles.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Parce que j’ai appelé, et que vous avez refusé de m’entendre; que j’ai tendu ma main, et qu’il n’y a eu personne qui m’ait regardé;
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
Que vous avez méprisé tous mes conseils, et négligé mes réprimandes:
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
Moi aussi, à votre mort, je rirai et je me moquerai, lorsque ce que vous craigniez vous sera arrivé.
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
Lorsqu’une calamité arrivera tout d’un coup, et que la mort, comme une tempête, fondra violemment sur vous; quand, viendront sur vous la tribulation et l’angoisse:
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Alors ils m’invoqueront, et je ne les exaucerai pas; dès le matin ils se lèveront, et ils ne me trouveront pas;
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Parce qu’ils ont haï la discipline, et qu’ils n’ont pas reçu la crainte du Seigneur,
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
Qu’ils n’ont pas acquiescé à mes conseils, qu’ils ont déprécié toutes mes remontrances.
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Aussi ils mangeront les fruits de leurs voies, et ils seront rassasiés de leurs conseils.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
L’égarement des tout petits les tuera; et la prospérité des insensés les perdra.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mais celui qui m’écoute reposera sans terreur et jouira de l’abondance, la crainte des maux ayant été enlevée.
