< Sananlaskujen 1 >

1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Proverbes de Salomon, fils de David, roi d’Israël:
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
Grâce à eux, on apprend à connaître la sagesse et la morale, à goûter le langage de la raison;
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
à accueillir les leçons du bon sens, la vertu, la justice et la droiture.
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
Ils donnent de la sagacité aux simples, au jeune homme de l’expérience et de la réflexion.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
En les entendant, le sage enrichira son savoir, et l’homme avisé acquerra de l’habileté.
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
On saisira mieux paraboles et sentences, les paroles des sages et leurs piquants aphorismes.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
La crainte de l’Eternel est le principe de la connaissance; sagesse et morale excitent le dédain des sots.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Ecoute, mon fils, les remontrances de ton père, ne délaisse pas les instructions de ta mère;
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
car elles forment un gracieux diadème pour ta tête et un collier pour ton cou.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Mon fils, si des criminels cherchent à t’entraîner, ne leur cède point;
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
s’ils disent: "Viens donc avec nous, nous allons combiner des meurtres, attenter sans motif à la vie de l’innocent;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
comme le Cheol nous les engloutirons vivants, tout entiers comme ceux qui descendent dans la tombe. (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Nous ferons main basse sur tout objet de prix; nous remplirons nos maisons de butin.
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Tu associeras ton sort au nôtre: nous ferons tous bourse commune,"
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
mon fils, ne fraye pas avec eux, écarte tes pas de leur sentier;
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
car leurs pieds se précipitent vers le mal, ils ont hâte de répandre le sang.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Certes les filets paraissent dressés sans aucun but aux yeux de la gent ailée:
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
eux aussi en veulent à leur propre sang, et c’est à eux-mêmes qu’ils dressent un piège.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Tel est le sort auquel court quiconque poursuit le lucre: il coûte la vie à ceux qui l’ambitionnent.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sagesse prêche dans la rue; sur les voies publiques elle élève la voix.
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
Elle appelle à elle au milieu des bruyants carrefours, à l’entrée des portes. En pleine ville, elle fait entendre ses discours:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
"Jusqu’à quand, niais, aimerez-vous la sottise, et vous, persifleurs, aurez-vous du goût pour la moquerie? Jusqu’à quand, insensés, haïrez-vous le savoir?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Cédez à mes remontrances; voici, je veux vous ouvrir les sources de mon esprit, vous enseigner mes paroles.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Puisque j’ai appelé et que vous avez refusé de m’entendre; puisque j’ai tendu la main et que personne n’y a fait attention;
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
puisque vous avez repoussé tous mes conseils et que vous n’avez pas voulu de mes remontrances,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
en retour je rirai, moi, de votre malheur, je vous raillerai quand éclatera votre épouvante;
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
oui, quand éclatera votre épouvante, pareille à une tempête, et votre malheur, tel qu’un ouragan, quand fondront sur vous détresse et angoisse.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Alors on m’appellera et je ne répondrai point, on me cherchera, mais on ne me trouvera pas.
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Aussi bien, ils ont détesté le savoir, ils n’ont eu aucun goût pour fa crainte de l’Eternel.
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
Ils n’ont pas voulu de mes conseils, n’ont eu que du dédain pour toutes mes réprimandes.
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Qu’ils se nourrissent donc du fruit de leur conduite, qu’ils se rassasient de leurs résolutions!
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Assurément, la rébellion des niais les perdra, et la fausse quiétude des sots causera leur ruine.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mais quiconque m’écoute demeurera en sécurité, exempt de la crainte du malheur."

< Sananlaskujen 1 >