< Sananlaskujen 1 >

1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Proverbes de Salomon, fils de David, roi d’Israël,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
pour connaître la sagesse et l’instruction, pour discerner les paroles d’intelligence;
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
pour recevoir instruction dans la sagesse, la justice, le juste jugement, et la droiture;
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
pour donner aux simples de la prudence, au jeune homme de la connaissance et de la réflexion.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Le sage écoutera, et croîtra en science, et l’intelligent acquerra du sens
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
pour comprendre un proverbe et une allégorie, les paroles des sages et leurs énigmes.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
La crainte de l’Éternel est le commencement de la connaissance; les fous méprisent la sagesse et l’instruction.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Écoute, mon fils, l’instruction de ton père, et n’abandonne pas l’enseignement de ta mère;
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
car ce sera une guirlande de grâce à ta tête, et des colliers à ton cou.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Mon fils, si les pécheurs cherchent à te séduire, n’y acquiesce pas.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
S’ils disent: Viens avec nous, nous serons aux embûches pour le sang, nous nous cacherons pour [guetter] l’innocent, sans cause;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
nous les engloutirons vivants, comme le shéol, et tout entiers comme ceux qui descendent dans la fosse; (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
nous trouverons toute sorte de biens précieux, nous remplirons nos maisons de butin;
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
prends ton lot parmi nous, il n’y aura qu’une bourse pour nous tous:
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
mon fils, ne fais pas route avec eux, retiens ton pied de leur sentier;
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
car leurs pieds courent au mal, et ils se hâtent pour verser le sang.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Car en vain le filet est étendu devant les yeux de tout ce qui a des ailes;
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
et eux, ils sont aux embûches contre leur propre sang, ils se cachent pour [guetter] leurs propres âmes.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Telles sont les voies de tout homme qui cherche le gain déshonnête, lequel ôte la vie à ceux qui le possèdent.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sagesse crie au-dehors, elle fait retentir sa voix sur les places;
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
elle crie à l’entrée des lieux bruyants, aux ouvertures des portes; elle prononce ses paroles dans la ville:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
Simples, jusques à quand aimerez-vous la simplicité, et [jusques à quand] les moqueurs prendront-ils plaisir à la moquerie, et les sots haïront-ils la connaissance?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Revenez à ma répréhension; voici, je ferai couler pour vous mon esprit, je vous ferai savoir mes paroles.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Parce que j’ai crié et que vous avez refusé [d’écouter], parce que j’ai étendu ma main et que personne n’a pris garde,
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
et que vous avez rejeté tout mon conseil et que vous n’avez pas voulu de ma répréhension,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
moi aussi je rirai lors de votre calamité, je me moquerai quand viendra votre frayeur,
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
quand votre frayeur viendra comme une subite destruction et que votre calamité arrivera comme un tourbillon, quand la détresse et l’angoisse viendront sur vous:
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
alors ils crieront vers moi, et je ne répondrai pas; ils me chercheront de bonne heure, mais ils ne me trouveront point.
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Parce qu’ils ont haï la connaissance et qu’ils n’ont pas choisi la crainte de l’Éternel,
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
qu’ils n’ont point voulu de mon conseil, qu’ils ont méprisé toute ma répréhension,
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
ils mangeront du fruit de leur voie et seront rassasiés de leurs propres conseils.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Car la révolte des simples les tue, et la prospérité des sots les fait périr.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mais celui qui m’écoute habitera en sécurité et sera tranquille, sans crainte du mal.

< Sananlaskujen 1 >