< Filippiläisille 3 >
1 Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi.
Ahirida, ǝy ⱪerindaxlirim, Rǝbdǝ xadlininglar! Bularni silǝrgǝ ⱪayta yezix mǝn üqün awariqilik ǝmǝs, bǝlki silǝrgǝ amanliⱪ elip kelidu.
2 Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja.
Itlardin ⱨezi bolunglar, yamanliⱪ ⱪilƣuqilardin ⱨezi bolunglar, «tilim-tilim kǝsküqilǝr»din ⱨezi bolunglar!
3 Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan,
Qünki ⱨǝⱪiⱪiy sünnǝtliklǝr bolsa Hudaning Roⱨi arⱪiliⱪ ibadǝt ⱪilƣuqi, Mǝsiⱨ Əysadin pǝhirlinip tǝntǝnǝ ⱪilƣuqi, ǝtkǝ tayanmaydiƣan bizlǝrdurmiz.
4 vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä,
Meningmu ǝtkǝ tayanƣuqilikim bar! Baxⱪilar «ɵz ǝtlirimgǝ tayansam bolidu» desǝ, mǝn tehimu xundaⱪ;
5 joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus,
sünnǝtkǝ kǝlsǝk, mǝn tuƣulup sǝkkizinqi küni sünnǝt ⱪilindim; Israil millitidin, Binyaminning ⱪǝbilisidinmǝn, «Ibraniylarning ibraniyisi»mǝn; Tǝwrat-ⱪanuni tǝrǝptin eytⱪanda, «Pǝrisiy» mǝzⱨipidimu bolƣanmǝn;
6 intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton.
Hudaƣa bolƣan ⱪizƣinliⱪimƣa kǝlsǝk, jamaǝtkǝ ziyankǝxlik ⱪilƣuqi idim; Tǝwrat ⱪanuni tǝlǝp ⱪilƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪⱪa kǝlsǝk, ǝyibisiz idim;
7 Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi.
ǝmma manga nemǝ ix «paydiliⱪ» bolsa, bularni Mǝsiⱨ sǝwǝbidin ziyanliⱪ dǝp ⱨesablidim;
8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
Mǝsiⱨ Əysa Rǝbbimni tonuxning ǝwzǝlliki wǝjidin, mǝn baxⱪa ⱨǝmmǝ ixni ziyanliⱪ dǝp ⱨesablaymǝn; mǝn dǝrwǝⱪǝ Uning üqünmu ⱨǝmmidin mǝⱨrum bolƣan; bǝrⱨǝⱪ, Mǝsiⱨkǝ erixixim üqün bularni nijasǝt dǝp ⱨesablaymǝnki,
9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
Mǝsiⱨtǝ bolup, ɵzümdiki ⱪandaⱪtur ⱨǝⱪⱪaniyliⱪ (Tǝwrat ⱪanunidin qiⱪⱪan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪ)tin waz keqip, Mǝsiⱨning etiⱪad-sadiⱪliⱪi arⱪiliⱪ bolƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪ, yǝni etiⱪad arⱪiliⱪ Hudadin bolƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪⱪa erixǝlǝymǝn;
10 tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta,
muddiayim Uni tonuxtur, — yǝni Uning ɵlüp tirilixining küq-ⱪudritidǝ yaxap, Uning azabliriƣa sirdax-ⱨǝmdǝmliktǝ bolup, Uning ɵlümini ülgǝ ⱪilip ɵzgǝrtilip,
11 jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.
xundaⱪla mumkin ⱪǝdǝr ɵlümdin tirilixkǝ yetixni muddia ⱪilimǝn.
12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
Ularƣa erixtim yaki kamalǝtkǝ yǝttim demǝkqi ǝmǝsmǝn; lekin Mǝsiⱨ Əysaning meni tutuwelixida bolƣan muddia-nixanini ɵzüm tutuwalsam dǝp qepip yürmǝktimǝn.
13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
Ⱪerindaxlar, mǝn ɵzümni uni tutuwaldim dǝp ⱪarimaymǝn. Pǝⱪǝt xu bir ixnila ⱪilimǝnki, ɵtüp kǝtkǝn ixlarni untup, aldimdiki ixlarƣa intilip,
14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.
nixanni ⱪoƣlap, Hudaning Mǝsiⱨ Əysada bolƣan büyük qaⱪiriⱪidiki in’amiƣa ⱪarap qepip yürmǝktimǝn.
15 Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
Əmdi arimizdin kimki pixip yetilgǝn bolsa xu oy-mǝⱪsǝttǝ bolayli. Əgǝr baxⱪiqǝ oy-mǝⱪsǝttǝ bolsanglar, Huda bunimu silǝrgǝ kɵrsitip beridu.
16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!
Ⱪandaⱪla bolmisun, ⱪandaⱪ ɵlqǝmgǝ yǝtkǝn bolsaⱪ, xu ɵlqǝm boyiqǝ ⱪǝdǝm besiwerǝyli.
17 Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.
Meni ülgǝ ⱪilip ǝgixinglar, ǝy ⱪerindaxlar, xundaⱪla biz silǝrgǝ tiklǝp bǝrgǝn nǝmunǝ boyiqǝ ohxax yolda mangƣanlarƣimu kɵzünglarni tikip, ulardin ɵgininglar.
18 Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
Qünki silǝrgǝ kɵp ⱪetim eytⱪinimdǝk, wǝ ⱨazirmu kɵz yaxlirim bilǝn ⱪayta eytimǝnki, nurƣun kixilǝr Mǝsiⱨning krestiƣa düxmǝn bolup mangmaⱪta.
19 heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.
Ularning aⱪiwiti ⱨalakǝttur, hudasi ɵzining ⱪarnidur, xǝripi ⱪilip mahtanƣini ɵz nomussizliⱪidur, oyliƣanliri pǝⱪǝt bu dunyadiki ixlardur.
20 Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi,
Ⱨalbuki, bizning puⱪraliⱪimiz bolsa ǝrxtidur, biz dǝl xu yǝrdin Nijatkarning qüxüxini intizarliⱪ bilǝn kütmǝktimiz — U bolsa Rǝbbimiz Əysa Mǝsiⱨdur.
21 joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.
U barliⱪ mǝwjudatlarni Ɵzigǝ boysunduridiƣan ⱪudriti boyiqǝ bizning ǝbgar bu tenimizni ɵzgǝrtip, Ɵzining xan-xǝrǝplik tenigǝ ohxax ⱨalƣa kǝltüridu.