Obadjan 1

1 Obadjan näky. Herra, Herra sanoo Edomista näin: Me olemme kuulleet sanoman Herralta, ja sanansaattaja on lähetetty kansakuntiin: "Nouskaa, nouskaamme sotaan sitä vastaan!"

THE VISION of Obadiah. Thus saith the Lord GOD concerning Edom: We have heard a message from the LORD, and an ambassador is sent among the nations: 'Arise ye, and let us rise up against her in battle.'

2 Katso, vähäiseksi minä teen sinut kansojen seassa, ylen halveksittu olet sinä oleva.

Behold, I make thee small among the nations; thou art greatly despised.

3 Sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, istut korkealla ja sanot sydämessäsi: "Kuka voi syöstä minut maahan?"

The pride of thy heart hath beguiled thee, O thou that dwellest in the clefts of the rock, thy habitation on high; that sayest in thy heart: 'Who shall bring me down to the ground?'

4 Vaikka tekisit pesäsi korkealle niinkuin kotka ja vaikka sen sija olisi tähtien välissä, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.

Though thou make thy nest as high as the eagle, and though thou set it among the stars, I will bring thee down from thence, saith the LORD.

5 Jos varkaat tulisivat kimppuusi, jos yölliset rosvot, kuinka voisit tulla niin hävitetyksi: eivätkö he varastaisi vain sen, mitä tarvitsevat? Jos viininkorjaajat tulisivat luoksesi, eivätkö he jättäisi jälkikorjuuta?

If thieves came to thee, if robbers by night — how art thou cut off! — would they not steal till they had enough? If grape-gatherers came to thee, would they not leave some gleaning grapes?

6 Mutta kuinka onkaan Eesau läpikotaisin etsitty, hänen kätkönsä pengotut!

How is Esau searched out! How are his hidden places sought out!

7 Sinut on ajettu rajalle asti, kaikki liittolaisesi ovat sinut pettäneet. Ystäväsi ovat vieneet sinusta voiton, ovat panneet taritsemasi leivän paulaksi sinun eteesi. -Ei ole hänessä taitoa.

All the men of thy confederacy have conducted thee to the border; the men that were at peace with thee have beguiled thee, and prevailed against thee; they that eat thy bread lay a snare under thee, in whom there is no discernment.

8 Totisesti, sinä päivänä, sanoo Herra, minä lopetan viisaat Edomista ja taidon Eesaun vuorelta.

Shall I not in that day, saith the LORD, destroy the wise men out of Edom, and discernment out of the mount of Esau?

9 Ja sinun sankarisi, Teeman, kauhistuvat, niin että viimeinenkin mies häviää Eesaun vuorelta murhatöitten tähden.

And thy mighty men, O Teman, shall be dismayed, to the end that every one may be cut off from the mount of Esau by slaughter.

10 Väkivallan tähden veljeäsi Jaakobia kohtaan peittää sinut häpeä, ja sinut hävitetään ikiajoiksi.

For the violence done to thy brother Jacob shame shall cover thee, and thou shalt be cut off for ever.

11 Sinä päivänä, jona sinäkin olit läsnä, päivänä, jona vieraat veivät pois hänen rikkautensa, jona muukalaiset tunkeutuivat sisään hänen porteistaan ja heittivät Jerusalemista arpaa, olit myöskin sinä niinkuin yksi heistä.

In the day that thou didst stand aloof, in the day that strangers carried away his substance, and foreigners entered into his gates, and cast lots upon Jerusalem, even thou wast as one of them.

12 Mutta älä katso iloiten veljesi päivää, hänen onnettomuutensa päivää; älä ilku juutalaisia heidän turmionsa päivänä äläkä suullasi suurentele ahdistuksen päivänä.

But thou shouldest not have gazed on the day of thy brother in the day of his disaster, neither shouldest thou have rejoiced over the children of Judah in the day of their destruction; neither shouldest thou have spoken proudly in the day of distress.

13 Älä tunkeudu sisään minun kansani portista heidän hätäpäivänänsä. Älä katso iloiten, myös sinä, hänen onnettomuuttansa hänen hätäpäivänänsä. Älä ojenna kättäsi hänen rikkauteensa hänen hätäpäivänänsä.

Thou shouldest not have entered into the gate of My people in the day of their calamity; yea, thou shouldest not have gazed on their affliction in the day of their calamity, nor have laid hands on their substance in the day of their calamity.

14 Älä seiso tienhaarassa hävittämässä hänen pelastuneitansa. Älä luovuta hänen pakoonpäässeitänsä ahdistuksen päivänä.

Neither shouldest thou have stood in the crossway, to cut off those of his that escape; neither shouldest thou have delivered up those of his that did remain in the day of distress.

15 Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia pakanakansoja: Niinkuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.

For the day of the LORD is near upon all the nations; as thou hast done, it shall be done unto thee; thy dealing shall return upon thine own head.

16 Sillä niinkuin te olette juoneet minun pyhällä vuorellani, niin tulevat kaikki pakanakansat juomaan ainiaan: he juovat ja särpivät ja ovat, niinkuin ei heitä olisi ollutkaan.

For as ye have drunk upon My holy mountain, so shall all the nations drink continually, yea, they shall drink, and swallow down, and shall be as though they had not been.

17 Mutta Siionin vuorella saavat olla pelastuneet, ja se on oleva pyhä, ja Jaakobin heimo on perivä perintönsä.

But in mount Zion there shall be those that escape, and it shall be holy; and the house of Jacob shall possess their possessions.

18 Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo liekki, mutta Eesaun heimo kuin olki, ja ne polttavat sen ja kuluttavat sen; eikä jää pakoonpäässyttä Eesaun heimosta. Sillä Herra on puhunut.

And the house of Jacob shall be a fire, and the house of Joseph a flame, and the house of Esau for stubble, and they shall kindle in them, and devour them; and there shall not be any remaining of the house of Esau; for the LORD hath spoken.

19 Ja he ottavat perinnöksensä Etelämaan ynnä Eesaun vuoren, Alankomaan ynnä filistealaiset; he ottavat perinnöksensä Efraimin maan ja Samarian maan, Benjaminin ynnä Gileadin.

And they of the South shall possess the mount of Esau, and they of the Lowland the Philistines; and they shall possess the field of Ephraim, and the field of Samaria; and Benjamin shall possess Gilead.

20 Ja tästä väestä, israelilaisista, viedyt pakkosiirtolaiset ottavat perinnöksensä kanaanilaiset Sarpatiin asti. Ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset, jotka ovat Sefaradissa, ottavat perinnöksensä Etelämaan kaupungit.

And the captivity of this host of the children of Israel, that are among the Canaanites, even unto Zarephath, and the captivity of Jerusalem, that is in Sepharad, shall possess the cities of the South.

21 Pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Eesaun vuorta. Ja kuninkuus on oleva Herran.

And saviours shall come up on mount Zion to judge the mount of Esau; and the kingdom shall be the LORD'S.