4 Mooseksen 32

1 Mutta ruubenilaisilla ja gaadilaisilla oli paljon, ylen runsaasti, karjaa. Kun he nyt katselivat Jaeserin maata ja Gileadin maata, niin he huomasivat, että seutu oli karjanhoitoon sopiva.

Hagi Rubeni naga'ene Gati naga'mo'za tusi sipisipine bulimakaone ante'naze. Ana hu'nazanki'za Jaseli mopane Giriati mopane ke'nazana zagagafama kegava hu' mopa knare mopa me'nege'za ke'naze.

2 Niin gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat ja puhuivat Moosekselle ja pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille sanoen:

Hagi Gati naga'ene Rubeni naga'mo'za Mosesema pristi ne' Elieasama, Israeli ranra vahe'enena amanage hu'za eme zamasami'naze,

3 "Atarot, Diibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Elale, Sebam, Nebo ja Beon,

Atarotigi, Dibonigi, Jazerigi, Nimragi, Hesbonigi, Elealagi, Sibamugi, Nebogi, Beoni kumatamimofo tava'ontema me'nea moparamina,

4 tämä maa, jonka Herra on vallannut Israelin seurakunnalle, on karjanhoitoon sopivaa maata, ja sinun palvelijoillasi on karjaa".

Ra Anumzamo'ma ha'ma huno Israeli vahe'motama eritami'nea mopamo'a zagagafama kegavama hanunana knare hu'ne. E'ina hu'negu tagra tamagri eri'za vahekamota rama'a zagagafa ante'none.

5 Ja he sanoivat vielä: "Jos olemme saaneet armon sinun silmiesi edessä, niin annettakoon tämä maa palvelijoillesi omaksi, äläkä vie meitä Jordanin yli".

Ana hu'negu musema hunerantesunka ama ana mopa atregeta kagri eri'za vahe'mota erisantiharamneno. Hagi tataregeta Jodani timofo kantu kaziga takaheta ovugahune.

6 Mutta Mooses vastasi gaadilaisille ja ruubenilaisille: "Onko teidän veljienne lähdettävä sotaan, ja te jäisitte tänne?

Hagi Mosese'a Rubeni naga'ene Gati nagara zamasamino, tamagra kama kaziga mani'nenage'za mago'a tamafuhe'za kantu kaziga hara ome hanazegu nehazo?

7 Miksi viette israelilaisilta halun mennä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?

Hagi Ra Anumzamo'ma kantu kazigama tami'nea mopafina Israeli vahe'ma tima takahe'za vu'zama nehazageta, tamagra na'a agafare kama kaziga manita zamarimpa kna eri'zaminakura nehaze?

8 Niin teidän isännekin tekivät, kun minä lähetin heidät Kaades-Barneasta katselemaan sitä maata.

Hagi Kades-Baneati'ma tamafahe'ima huzamantoge'za ama ana mopama nege'za hu'nazankna huta tamagra ana nehaze.

9 Kun he olivat saapuneet Rypälelaaksoon asti ja katselleet sitä maata, veivät he israelilaisilta halun lähteä siihen maahan, jonka Herra oli heille antanut.

Hagi zamagra mareriza Eskoli agupo mopama ome kete'za, e'za Israeli vahe'mofo antahintahi eme zamazeri savri hazage'za amuhazazmia omnege'za Ra Anumzamo'ma zami'nea mopafina uofre'naze.

10 Ja sinä päivänä syttyi Herran viha, ja hän vannoi sanoen:

Ana knazupage Ra Anumzamofona tusi arimpa ahegeno, amanage huno huvempa kea hu'ne,

11 'Ne miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen lupasin Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sillä he eivät ole minua uskollisesti seuranneet,

na'ankure Nagrira zamagu'areti hu'za namagera onte'nazagu, Isipiti'ma e'naza vahepintira kafuzamimo'ma 20'a kafuma agatere'nesia vahe'mo'za Abrahamuma, Jekopuma, Aisakima huvempama huzmante'noa mopa ome onkegosaze huno hu'ne.

12 paitsi Kaaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika; sillä nämä ovat uskollisesti seuranneet Herraa'.

Hagi mago'mo'e huno agu'aretira namagera onte'neanki, Jefune nemofo Kalepiki, Nuni nemofo Josuakea zanagrake zanagu'aretira navesi nenanteke namagera ante'na'e.

13 Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi hävisi, joka oli tehnyt sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.

Ana hu'negu Ra Anumzamo'a Israeli vahera arimpa ahezamantege'za 40'a zagegafufina ka'ma kopina vanovano nehazageno, Ra Anumzamofonte'ma kumima hu'naza vahe'mo'za fri 'naze.

14 Mutta katso, te olette nyt astuneet isienne sijaan, te syntisten sikiöt, lisätäksenne vielä Herran vihan kiivautta Israelia kohtaan.

Hianagi menina keho, kumike vahe'mokizmi mofavre'ramina, tamagra neramafazama hu'nazaza huta kumira nehuta, mago'ane Ra Anumzamofona azeri arimpahazageno Israeli vahe'motagura rimpa aheneramante.

15 Jos te nyt käännytte pois hänestä, niin hän jättää kansan vielä kauemmaksi aikaa tähän erämaahan, ja niin te tuotatte tuhon kaikelle tälle kansalle."

Hagi tamagra mago'anema Ra Anumzamofoma tamage'nama humisaza zamo hanigeno, Ra Anumzamo'a ka'ma kopina mago'ane tamatresigeta havizana hugahaze.

16 Niin he lähestyivät häntä ja sanoivat: "Karjatarhoja me vain rakentaisimme tänne laumoillemme ja kaupunkeja vaimojamme ja lapsiamme varten,

Hianagi Mosesente e'za anage hu'naze, Tagra amafi afu kevutima antesuna kumara negita, a'netine ne'one mofavretinema mani'nuna kumara kigahune.

17 mutta itse me varustautuisimme ja rientäisimme israelilaisten etunenässä, kunnes saisimme viedyksi heidät määräpaikkoihinsa, mutta meidän vaimomme ja lapsemme asuisivat sillä aikaa varustetuissa kaupungeissa maan asukkailta rauhassa.

Hianagi a'mofavretia hanave vihufi mani'nenageta tagra ha'pina ugoteta Israeli nagatia zamavareta nevamanena, erisanti haregahaze'ma hu'nea mopa ome erigahaze.

18 Emme me palaisi kotiimme, ennenkuin israelilaiset ovat saaneet haltuunsa kukin perintöosansa,

Hagi tagra kumatirega ometa mani'nesunke'za, mika Israeli naga'mo'za erisantima haregahazema hu'nea mopa erivaretesageta kumatirega vugahune.

19 sillä me emme tahdo perintöosaa heidän kanssansa tuolta puolen Jordanin emmekä kauempaa, vaan meidän perintöosamme on joutunut meille tältä puolelta Jordanin, itään päin."

Hagi Jodani timofo kantu kazigama me'nea mopafintira mago mope huta erisanti oharegahune. Na'ankure kama zage hanati kazigama me'nea mopa ko erisantihare'none.

20 Niin Mooses vastasi heille: "Jos näin teette, jos Herran edessä varustaudutte sotaan

Anante Mosese'a zamasamino, Tamagrama kema hazaza huta, ha'ma hunaku'ma Ra Anumzamofo avugama retro'ma hanuta,

21 ja teistä jokainen, sotaan varustettuna, menee Jordanin yli Herran edessä niin pitkäksi aikaa, kunnes on karkoittanut vihollisensa edestään,

tamagra Ra Anumzamofo avuga Jodani tina takaheta nevanageno, Ra Anumzamo agra'a hara huno ha' vahe'a zamazeri agateregahie.

22 ja te palaatte vasta senjälkeen, kuin se maa on tehty alamaiseksi Herralle, niin te olette vastuusta vapaat Herran ja Israelin edessä, ja tämä maa tulee teidän omaksenne Herran edessä.

Hagi Israeli vahe'mo'zama ana mopama erivagaretesageta eteta kuma tamirega e'nageno, kema anaki'naza kemo'a vagaregahie. Hagi Jodani timofo zage hanati kaziga mopa Ra Anumzamo taminigeta erisantihareta tamagra kegava hugahaze.

23 Mutta jos ette näin tee, niin katso, te rikotte Herraa vastaan ja saatte tuntea syntinne palkan, joka kohtaa teitä.

Hianagi anazama osanazana tamagra Ra Anumzamofontera kumi hugahazankino ana kumi'mofo nona'a, tamagra knazama'a erigahaze.

24 Rakentakaa siis itsellenne kaupunkeja vaimojanne ja lapsianne varten ja tarhoja karjallenne ja tehkää se, mitä suunne on sanonut."

Hu'negu a'netamine mofavre'tamimo'za mani'naza ranra kumara kinezamanteta afutamima antesaza kumara retro hiho. Hianagi huvempa hu'naza zana huvareho.

25 Niin gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat Moosekselle sanoen: "Sinun palvelijasi tekevät, niinkuin herramme käskee.

Hige'za Gati naga'ene Rubeni naga'mo'za Mosesena kenona hunte'za, Kagri eri'za vahe'mota ramokama hanazana hugahune.

26 Lapsemme, vaimomme, laumamme ja kaikki juhtamme jääkööt tänne Gileadin kaupunkeihin,

Hagi neone mofavretine a'netine afu kevutia kama rankumapi Gileati manigahaze.

27 mutta sinun palvelijasi lähtevät, jokainen sotaan varustettuna, sinne taisteluun Herran edessä, niinkuin herramme sanoi."

Hianagi kagri eri'za vahetamimo'za Jodani timofo kantu kaziga ha'zazmi eri'ne'za takahe'za vu'za Ra Anumzamofo avuga ramokama hanana kante ante'za hara ome hugahaze.

28 Niin Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille ja Joosualle, Nuunin pojalle, ja Israelin sukukuntien perhekuntain päämiehille,

Hazageno Mosese'a Elieasane Josuane mago'a Israeli naga nofite'ma vugota huterema hu'naza vahera zamasmino,

29 ja Mooses sanoi heille: "Jos gaadilaiset ja ruubenilaiset teidän kanssanne lähtevät Jordanin yli, jokainen varustettuna taisteluun Herran edessä, ja se maa tulee teille alamaiseksi, niin antakaa heille Gileadin maa omaksi.

Rubeni naga'ene Gati naga'mo'zama ha'zama retro hu'za Jodani tima takahe'zama Ra Anumzamofo hatema tamagranema vu'za ha'ma ome hu'za mopama omeritamisageta erisuta, Giliati mopa zamigahaze.

30 Mutta jolleivät he varustaudu ja lähde teidän kanssanne sinne, niin asettukoot teidän keskuuteenne Kanaanin maahan."

Hu'neanagi ana naga'mo'zama ha'zazmima eri'ne'za tamagranema Jodani tima takahe'za ha'ma ome osanazana, tamagra Giliati mopa ozamita, Kenenima manisafi mopa zaminke'za maniho.

31 Silloin gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat sanoen: "Mitä Herra on puhunut sinun palvelijoillesi, sen me teemme.

Anante Gati naga'ene Rubeni naga'mo'za kenona hu'za, kagri eri'za vahe'mota Ra Anumzamo'ma hu'neankea eri'zafa huta amage antegahune.

32 Me lähdemme varustettuina Herran edessä Kanaanin maahan, että saisimme omaksemme perintöosan tällä puolella Jordanin."

Hagi tagra Ra Anumzamofo ha'ma hanuna zantia erineta, Jodani tina rakaheta Ra Anumzamofo avuga Kenani mopafi vanunkeno, erisantiharesu'na mopa Jodani timofo kama kaziga manegahie.

33 Ja Mooses antoi heille, gaadilaisille ja ruubenilaisille sekä toiselle puolelle Manassen, Joosefin pojan, sukukuntaa, amorilaisten kuninkaan Siihonin valtakunnan ja Baasanin kuninkaan Oogin valtakunnan, maan ja sen kaupungit alueinensa, sen maan kaupungit yltympäri.

Higeno Mosese'a Gati nagaki, Rubeni nagaki, Josefe nemofo amu'nompinti'ma refko hu'naza Manase nagara Amori kini ne' Sihoni ranku'ma'ene Basani kini ne' Ogi rankuma'ene, mopane megagi'nea kuma'enena zami'ne.

34 Ja gaadilaiset rakensivat Diibonin, Atarotin, Aroerin,

Hagi Gati naga'mo'zama ki'naza kumatamina, Dibonima Atarotima, Aroelima,

35 Atrot-Soofanin, Jaeserin, Jogbehan,

Atrot-Sofani kuma'ma, Jaseli kuma'ene, Jogobehati kuma'ene,

36 Beet-Nimran ja Beet-Haaranin varustetuiksi kaupungeiksi sekä karjatarhoja.

Bet-Nimra kuma'ma Bet-Hara kuma'enena hanave ku'ma negi'za sipisipi afu'ma kegava hanaza kegina hu'naze.

37 Ja ruubenilaiset rakensivat Hesbonin, Elalen ja Kirjataimin,

Hagi Rubeni naga'mo'zama ki'naza kumatamina Hesbonima, Elealema, Kiriataimima,

38 Nebon ja Baal-Meonin, joiden nimet muutettiin, sekä Sibman. Ja he panivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.

Neboma Bal-Meonima Sibma kuma'ene negi'za ana kumatamimofo zamagia, ru zamagi antemi'naze.

39 Mutta Maakir, Manassen poika, lähti Gileadiin ja valloitti sen ja karkoitti amorilaiset, jotka asuivat siellä.

Hagi Manase nemofo Makirimpintima fore'ma hu'naza naga'mo'za Giliati vu'za, ana kumapima nemaniza vahera ha' ome huzmante'za e'neriza, anampima nemaniza Amori vahera zamahenatitre'naze.

40 Ja Mooses antoi Gileadin Maakirille, Manassen pojalle, ja hän asettui sinne.

Ana hazageno Mosese'a Giliati rankumara Manase nemofo Makiri naga zamige'za ana kumapina mani'naze.

41 Ja Jaair, Manassen poika, meni ja valloitti heidän leirikylänsä ja kutsui ne Jaairin leirikyliksi.

Hagi Manase nemofo Jairi'a osi kumatamima Giliatima megagi'neana ha' huno ome'nerino, Havot Jaire huno agi'a antemi'ne.

42 Ja Noobah meni ja valloitti Kenatin ynnä sen alueella olevat kylät ja kutsui sen, nimensä mukaan, Noobahiksi.

Hagi Noba'a Kenati rankuma'ene neone kumatamima megagi'nea kumatamina erino ana kumataminkura Nobae huno agra'a agire asamare'ne.