4 Mooseksen 11
1 Mutta kansa tuskitteli, ja se oli paha Herran korvissa. Kun Herra sen kuuli, vihastui hän, ja Herran tuli syttyi heidän keskellään, ja se kulutti ulommaisen osan leiriä.
Kaminawk mah laisaep thui ih lok to Angraeng mah thaih naah, palungphui hmai baktiah amngaeh; to pongah Angraeng ih hmai mah nihcae salak to kangh moe, kangthla koek ohhaih ahmuen taeng ih thoemto kaminawk to duek o.
2 Silloin kansa huusi Moosesta, ja Mooses rukoili Herraa; niin tuli alkoi sammua.
To naah kaminawk loe Mosi khaeah hangh o; Mosi mah Angraeng khaeah lawkthuih naah, hmai to duek let.
3 Ja sen paikan nimeksi pantiin Tabeera, koska Herran tuli oli siellä syttynyt heidän keskellään.
Angraeng ih hmai mah nihcae salak to kangh pongah, to ahmuen to Taberah, tiah kawk o.
4 Mutta heidän keskuuteensa kerääntyneessä hylkyväessä heräsivät himot, ja niin israelilaisetkin rupesivat jälleen itkemään, sanoen: "Voi jospa meillä olisi lihaa syödäksemme!
Israel kaminawk hoi nawnto kaom prae kalah kaminawk loe, zok amthlam o; Israel kaminawk doeh qah o moe, mi mah maw ka caak o hanah moi na paek tih?
5 Me muistelemme kaloja, joita söimme Egyptissä ilmaiseksi, kurkkuja, melooneja, ruoholaukkaa, sipulia ja kynsilaukkaa.
Izip prae ah atho paek ai ah caak ih tanga moi, paye thaih, yaengkaem thaih, rasawn kathim hoi kanglung rasawn, kalah congca aannawk to ka poek o parai boeh;
6 Mutta nyt me näännymme, sillä eihän täällä ole mitään; emme saa nähdäkään muuta kuin tuota mannaa."
toe vaihi loe ka hing o haih thazok sut boeh; hae ih manna khue ai ah loe, kalah tidoeh hnuk han koi om ai, tiah a thuih o.
7 Ja manna oli korianderin siemenen kaltaista ja bedellion-pihkan näköistä.
Manna loe Coriander thingthai mu baktiah oh moe, arong loe bedellium thingthai mu hoiah anghmong.
8 Kansa samoili sitä kokoamassa ja jauhoi sitä käsikivillä tai survoi huhmaressa; sitten he keittivät sitä padassa ja valmistivat siitä kaltiaisia. Ja sen maku oli samanlainen kuin öljyleivoksen.
Kaminawk loe caeh o moe, Manna akhuih o pacoengah, daengh o moe, long laom pongah takaw baktiah pahaih o; to loe situi hoiah haek ih takaw baktiah khraem.
9 Ja kasteen laskeutuessa yöllä leiriin laskeutui mannakin siihen.
Ataihaih ahmuen ah aqum ih dantui krak naah, manna doeh dantui hoi nawnto krak toeng.
10 Ja Mooses kuuli, kuinka kansa, joka suku, itki, kukin majansa ovella; niin Herra vihastui kovin, ja myös Mooseksen silmissä se oli paha.
To naah kami boih angmacae ih thok taengah, angmacae imthung takoh boih hoi nawnto qahhaih lok to Mosi mah thaih; Angraeng loe palungphui parai pongah, Mosi doeh poek nawm ai.
11 Ja Mooses sanoi Herralle: "Miksi olet tehnyt niin pahoin palvelijallesi, ja miksi en ole saanut armoa sinun silmiesi edessä, koska olet pannut kaiken tämän kansan minun taakakseni?
To pongah Mosi mah Angraeng khaeah, Tipongah na tamna raihaih nang paek loe? Tikhoe na hmaa ah mikcuk naakrak ah ka om ai to mah, hae kaminawk boih ih hmuenzit ka nuiah nam tik loe?
12 Olenko minä kaiken tämän kansan äiti tai isä, koska käsket minua kantamaan sitä sylissäni, niinkuin hoitaja kantaa imeväistä lasta, siihen maahan, jonka olet valalla vannoen luvannut heidän isillensä?
Hae kaminawk loe kai mah zok ah ka pomh ih kaminawk maw, tikhoe nawkta tapenkung mah nawkta to tapom baktih toengah, hae kaminawk hae ka ban ah tapom moe, nihcae ampanawk khaeah paek hanah lok na kam ih, prae thungah caeh haih hanah nang thuih loe?
13 Mistä minulla on lihaa antaa kaikelle tälle kansalle, kun he ahdistavat minua itkullaan sanoen: 'Anna meille lihaa syödäksemme'?
Hae kaminawk hanah naa ih moi maw ka la pae thai tih? Nihcae mah kai khaeah, Caak han moi na paek ah, tiah ang hnik o.
14 En minä jaksa yksinäni kantaa koko tätä kansaa, sillä se on minulle liian raskas.
Hae kaminawk hae kaimah bueng ka hoi thai mak ai; hae hmuen loe kai hanah azit hmoek.
15 Ja jos näin aiot kohdella minua, niin surmaa minut mieluummin, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, ja päästä minut näkemästä tätä kurjuutta."
To tiah kai hae nang ohsak moe, na mikhnuk ah koeh koiah ka oh nahaeloe, vaihiah na hum halat ah! Amtanghaih na hnusak hma ah, tiah a naa.
16 Silloin Herra puhui Moosekselle: "Kutsu kokoon minua varten seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia, jotka tiedät kansan vanhimmiksi ja päällysmiehiksi; tuo heidät ilmestysmajalle, ja he asettukoot sinne sinun kanssasi.
Angraeng mah Mosi khaeah, Israel kacoehtanawk qui sarihto hoi zaehoikungnawk, na panoek ih ukkungnawk to nangmah hoi nawnto amkhuenghaih kahni im ah angdoet o thai hanah, kai khaeah angzo haih ah.
17 Minä sitten astun alas ja puhun siellä sinun kanssasi ja otan henkeä, joka sinussa on, ja annan heille; siten he voivat auttaa sinua tuon kansataakan kantamisessa, ettei sinun tarvitse sitä yksinäsi kantaa.
To ah nang hoi lokthuih hanah kang zoh tathuk han; na nuiah kaom pakhra to ka lak moe, nihcae nuiah ka suek han; hae kaminawk hae nangmah bueng na hoi mak ai, kaminawk ih hmuen kazit to nihcae mah na lawn o tih.
18 Mutta kansalle sano: Pyhittäytykää huomiseksi, niin saatte syödä lihaa, koska itkitte Herran kuullen, sanoen: 'Voi, jospa meillä olisi lihaa syödäksemme! Egyptissä meidän oli hyvä olla.' Herra antaa nyt teille lihaa syödäksenne.
Kaminawk khaeah hae tiah thui paeh; khawnbang hanah ciimcai oh, moi to na caa o tih; nangcae mah, Mi mah maw caak han moi na paek tih? Izip prae ah loe khosak kahoih ah ka oh o, tiah na qah o haih lok Angraeng mah thaih boeh pongah, Angraeng mah moi na paek o ueloe, na caa o tih boeh.
19 Eikä siinä ole teille syömistä ainoastaan päiväksi tai kahdeksi, tai viideksi tai kymmeneksi tai kahdeksikymmeneksi päiväksi,
Nito, ni hnetto, ni pangato, ni hato, ni pumphaeto khue na caa o mak ai;
20 vaan kuukauden päiviksi, kunnes ette enää siedä sen hajua ja se iljettää teitä. Sillä te olette pitäneet halpana Herran, joka on teidän keskellänne, ja itkeneet hänen edessänsä sanoen: 'Miksi lähdimmekään Egyptistä!"
na hnah thung hoiah moi tacawt moe, na panuet o sut khoek to, khrato thung moi to na caa o poe tih; nangcae salakah kaom Angraeng to khet na patoek o moe, tih pongah maw Izip prae to ka caeh o taak? tiah anih hmaa ah na qah o pongah, khrah to thung moi to na caa o tuek tih, tiah a naa.
21 Mooses vastasi: "Kuusisataa tuhatta jalkamiestä on sitä kansaa, jonka keskuudessa minä elän, ja kuitenkin sinä sanot: 'Minä annan heille lihaa, niin että heillä on sitä syödä kuukauden päivät'.
Toe Mosi mah loe, Kai hoi nawnto kholong caeh kami sang cumvai tarukto oh o; khrah to thung caak poe han ih moi to kang paek han, tiah na thuih.
22 Onko lampaita ja raavaita teurastettaviksi heille, niin että heille riittää, vai kootaanko heille kaikki meren kalat, niin että heille riittää?"
Nihcae caak kakhawt ah maitaw hoi tuunawk to boh han maw? Tuipui ih tanganawk boih naeh cadoeh, nihcae caak han khawt tih maw? tiah a naa.
23 Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Onko Herran käsi lyhyt? Nyt saat nähdä, toteutuuko sinulle minun sanani vai eikö."
Angraeng mah Mosi khaeah, Angraeng ih ban loe duem tet maw? Ka thuih ih lok baktih toengah nangcae khaeah oh maw, om ai, tito vaihi na hnu tih, tiah a naa.
24 Niin Mooses meni ulos ja kertoi kansalle Herran sanat. Sitten hän kutsui kokoon seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimpia ja asetti heidät majan ympärille.
Mosi loe caeh moe, Angraeng mah thuih ih loknawk to kaminawk khaeah thuih pae; nihcae thung ih kacoehta qui sarihto a kawk moe, kahni im taengah ohsak.
25 Silloin Herra astui alas pilvessä ja puhutteli häntä, otti henkeä, joka hänessä oli, ja antoi sitä niille seitsemällekymmenelle vanhimmalle. Kun henki laskeutui heihin, niin he joutuivat hurmoksiin, mutta sen jälkeen he eivät enää siihen joutuneet.
To naah Angraeng loe tamai hoiah anghum tathuk moe, anih khaeah lokthuih; anih nui ah kaom Pakhra to a lak moe, kacoehta qui sarihto nuiah a suek; nihcae nuiah Pakhra oh naah, nihcae loe boeng ai ah lok taphong o.
26 Mutta leiriin oli heitä jäänyt kaksi miestä, toisen nimi oli Eldad ja toisen nimi Meedad. Heihinkin henki laskeutui, sillä hekin olivat luetteloon merkityt, vaikka eivät olleet lähteneet majalle; nämä joutuivat leirissä hurmoksiin.
Toe kami hnetto, Eldad hoi Medad loe ataihaih ahmuen ah oh hoi poe; nihnik doeh kacoehta thungah athum hoi toeng, toe kahni im taengah caeh hoi ai; nihnik nuiah doeh Pakhra to oh pongah, atai hoi haih ahmuen ah lok taphong hoi toeng.
27 Silloin riensi muuan nuorukainen ja ilmoitti Moosekselle sanoen: "Eldad ja Meedad ovat joutuneet hurmoksiin leirissä".
Thendoeng maeto loe cawnh moe, Mosi khaeah, Eldad hoi Medad hnik doeh ataihaih im ah lok taphong hoi toeng, tiah a naa.
28 Mutta Joosua, Nuunin poika, joka oli ollut Mooseksen palvelija nuoruudestaan asti, puuttui puheeseen sanoen: "Oi, herrani Mooses, kiellä heitä!"
Mosi ih tamna, thendoeng, Nun capa Joshua mah, Ka angraeng Mosi, nihnik to lokthuih anghaksak ah, tiah a naa.
29 Mutta Mooses vastasi hänelle: "Oletko kateellinen minun puolestani? Oi, jospa koko Herran kansa olisi profeettoja, niin että Herra antaisi henkensä heihin!"
Toe Mosi mah anih khaeah, Ka nuiah uthaih palungthin na tawnh maw? Angraeng ih kaminawk loe tahmaa ah ni oh o boih, Angraeng mah nihcae nuiah angmah ih Muithla to suem tih, tiah a naa.
30 Sitten Mooses siirtyi takaisin leiriin ja hänen kanssaan Israelin vanhimmat.
To pacoengah Mosi hoi Israel kacoehtanawk loe a oh o haih im ah amlaem o let.
31 Mutta Herran lähettämä tuuli nousi ja ajoi edellään viiriäisiä mereltä päin ja painoi niitä leiriin päivänmatkan laajuudelta joka suunnalle leiristä, lähes kahden kyynärän korkeuteen maasta.
To naah Angraeng khae hoiah takhi to songh moe, nihcae ataihaih im hae bang hoi ni to caehhaih loklam, ho bang hoiah doeh ni to caehhaih loklam karoek to, tuipui hoiah kuikoem to a sin pae; long hoi dong hnetto kathah ah angpopsak.
32 Silloin kansa ryhtyi kokoamaan viiriäisiä ja kokosi niitä koko sen päivän ja koko yön ja koko seuraavan päivän. Vähin määrä, jonka joku sai kootuksi, oli kymmenen hoomer-mittaa. Ja he levittivät niitä pitkin leiriä kuivamaan.
To naah kaminawk mah athun qui, aqum puek, kuikoem to akhuih o, khawnbang khoek to a lak o; tamsi koek akhui kami mah homer hato akhuih o; kuikoem to atai o haih im taeng boih ah tapop o.
33 Mutta lihan vielä ollessa heidän hampaissaan, ennenkuin se oli syöty loppuun, syttyi Herran viha kansaa kohtaan, ja Herra tuotti kansalle hyvin suuren surman.
Toe kuikoem moi to caa o ai naah, Angraeng palungphuihaih kaminawk nuiah phak; to pongah nihcae khaeah kanung parai nathaih kasae to phaksak.
34 Ja sen paikan nimeksi pantiin Kibrot-Hattaava, koska sinne haudattiin kansasta ne, jotka olivat antautuneet halunsa valtaan.
Caak amoeh hmoek kaminawk to aphum o pongah, to ahmuen to Kibroth-Hattaavah, tiah kawk o.
35 Kibrot-Hattaavasta kansa lähti liikkeelle Haserotia kohti ja pysähtyi Haserotiin.
Kaminawk loe Kibroth-Hattavah ahmuen hoiah Hazeroth ahmuen ah caeh o moe, to ah atai o.
