Nahumin 1
1 Ennustus Niinivestä. Elkosilaisen Naahumin näyn kirja.
The doom of Nineveh, The book of the vision of Nahum the Elkoshite.
2 Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen. Herra kostaa vihollisilleen ja pitää vihaa vihamiehillensä.
A God watchful and avenging is the Lord; an avenger is the Lord, and full of fury; the Lord taketh vengeance on his adversaries, and keepeth in mind the deeds of his enemies.
3 Herra on pitkämielinen ja suuri voimassansa, mutta Herra ei jätä rankaisematta. Hänen tiensä käy tuulispäässä ja myrskyssä, ja pilvi on hänen jalkojensa tomu.
The Lord is long-suffering, and great in power, but he will by no means clear the guilty: the Lord—in the whirlwind and in the storm is his way, and the clouds are the dust of his feet.
4 Hän nuhtelee merta ja kuivaa sen, ja kaikki virrat hän ehdyttää. Baasan ja Karmel kuihtuvat, ja Libanonin kukoistus kuihtuu.
He rebuketh the sea, and maketh it dry, and all the rivers he drieth up: Bashan then withereth, with Carmel, and the flowers of Lebanon wither.
5 Vuoret järkkyvät hänen edessänsä ja kukkulat sulavat. Hänen kasvojensa voimasta kohoaa maa, maanpiiri ja kaikki sen asuvaiset.
Mountains quake before him, and the hills melt away; and the earth is lifted up at his presence, yea, the world, and all that dwell therein.
6 Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä.
Before his indignation who can stand? and who can subsist before the fierceness of his anger? his fury is poured out like fire, and the rocks are broken down by him.
7 Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat.
The Lord is good, a strong-hold on the day of distress; and he knoweth those that trust in him.
8 Mutta paisuvalla tulvalla hän tekee lopun sen paikasta; ja vihamiehiänsä hän ahdistaa pimeydellä.
But with an overflowing flood will he utterly destroy the place of [Nineveh], and his enemies will he pursue with darkness.
9 Mitä teillä on mielessä Herraa vastaan? Lopun hän tekee: ei nouse ahdistus kahta kertaa.
What will you devise against the Lord? he is bringing about an utter destruction, the distress shall not rise up twice.
10 Sillä vaikka he olisivat yhteenkietoutuneita kuin orjantappurat ja yhtä märkiä viinistä kuin itse heidän viininsä, heidät syö tuli niinkuin kuivat oljet-kokonansa.
For they, like thorns interwoven, and as men made drunken in their drinking bout, shall be entirely consumed as dry stubble.
11 Sinusta on lähtenyt se, jolla on paha mielessä Herraa vastaan, turmion hankitsija.
There is gone forth out of thee he that devised evil against the Lord, the counsellor of infamous things.
12 Näin sanoo Herra: Olkoot he kuinka täysissä voimissa, olkoon heitä miten paljon tahansa, heidät tuhotaan; mennyttä he ovat. Mutta jos minä olenkin vaivannut sinua en minä sinua enää vaivaa.
Thus hath said the Lord, Though they be complete, and ever so many, nevertheless shall they be cut down, and it shall be over [with them]: and if even I have afflicted thee, I will afflict thee no more.
13 Nyt minä särjen hänen ikeensä painamasta sinua ja katkaisen sinun kahleesi.
For now will I break his yoke from off thee, and thy bonds will I tear asunder.
14 Mutta sinusta on Herra antanut käskyn: Ei kasva enää sinun nimellesi siementä. Minä hävitän sinun jumalasi temppelistä veistetyt ja valetut jumalankuvat. Minä teen sinulle haudan, sillä sinä olet rauennut tyhjiin.
But against thee hath the Lord decreed, that no heir of thy name shall be any more: out of the house of thy gods will I cut off the graven and the molten image; I will prepare thy grave [there]; for thou art made vile.
15 Katso, jo ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa: "Juhli, Juuda, juhliasi, maksa lupauksesi; sillä ei tule enää sinun kimppuusi turmiontuoja, hän on hävitetty kokonansa".
Behold, upon the mountains are the feet of him that bringeth good tidings, that publisheth peace, Celebrate thy feasts, O Judah, fulfill thy vows; for never more shall the wicked pass again through thee, he is utterly cut off.
