Miikan 5
1 Nyt yhdy laumaksi, sinä hyökkääjäin ahdistama tytär! Meitä piiritetään, he lyövät sauvalla poskelle Israelin tuomaria.
Ko eni, ke ke tānaki fakataha koe ʻi he ngaahi matatau, ʻe ʻofefine ʻoe ngaahi matatau: kuo ne fakanofo mai ʻae tau kiate kitautolu: te nau taaʻi ʻae fakamaau ʻo ʻIsileli, ʻaki ʻae meʻa tā ʻi hono kouʻahe.
2 Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.
Ka ko koe Petelihema Efalata, neongo ʻoku ke siʻi hifo ʻi he ngaahi toko afe ʻo Siuta, ka ʻe haʻu ia meiate koe kiate au, ʻaia ʻe pule ʻi ʻIsileli, ʻaia kuo talu mei muʻa ʻene hāʻele atu, mei he kamataʻanga.”
3 Sentähden Herra antaa heidät alttiiksi siihen aikaan asti, jolloin synnyttäjä on synnyttänyt; silloin jäljellejääneet hänen veljistänsä palajavat israelilaisten luokse.
Ko ia te ne tukuange ʻakinautolu, kaeʻoua ke hoko ʻae kuonga ʻe fāʻele ʻaia naʻe langā: pea ʻe toki foki atu ki he fānau ʻa ʻIsileli ʻae toe ʻo hono kāinga.
4 Ja hän on astuva esiin ja kaitseva Herran voimassa, Herran, Jumalansa, nimen valtasuuruudessa. Ja he asuvat alallansa, sillä silloin on hän oleva suuri hamaan maan ääriin saakka.
Pea te ne tuʻu ʻo kai ʻi he mālohi ʻo Sihova, ʻi he nāunau ʻoe huafa ʻo Sihova ko hono ʻOtua; pea te nau nofomaʻu: koeʻuhi ʻe toki hoko ia ʻo lahi, ʻo aʻu ki he ngaahi ngataʻanga ʻo māmani.
5 Ja hän on oleva rauha: jos Assur hyökkää maahamme, jos se astuu palatseihimme, niin me asetamme sitä vastaan seitsemän paimenta ja kahdeksan ruhtinasta.
Pea ko e tangata ni ʻe hoko ko e melino; ʻoka hoko mai ʻae ʻAsilia ki hotau fonua, pea ʻoka ne ka laka ia ʻi hotau ngaahi fale fakaʻeiʻeiki, te tau fokotuʻu kiate ia ʻae kau tauhi sipi ʻe toko fitu, mo e kau tangata tuʻu ki muʻa ʻe toko valu.
6 Nämä kaitsevat miekalla Assurin maata, Nimrodin maata sen omain ovien ääressä. Hän on pelastava meidät Assurin vallasta, jos se hyökkää meidän maahamme, jos se astuu meidän alueellemme.
Pea te nau maumau ʻaki ʻae heletā ʻae fonua ʻo ʻAsilia, pea mo e fonua ʻo Nimilote, ʻi hono ngaahi hūʻanga: ʻe pehē ʻene fakahaofi kitautolu mei he ʻAsilia, ʻoka ne ka haʻu ia ki hotau fonua, pea ʻoka ne ka tuʻu ia ʻi hotau ngaahi mata fonua.
7 Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobista monien kansain seassa, ovat niinkuin kaste, joka tulee Herralta, niinkuin sadekuuro ruohikolle; se ei odota miestä, ei varro ihmislapsia.
Pea ko e toenga ʻo Sēkope ʻe ʻi he lotolotonga ʻoe ngaahi kakai, hangē ko e hahau meia Sihova, hangē ko e ʻuha ʻi he mohuku, ʻaia ʻoku ʻikai ke tatali ki he tangata, pe tupu koeʻuhi ko e ngaahi foha ʻoe tangata.
8 Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobista, pakanain seassa, monien kansain keskellä, ovat niinkuin leijona metsäneläinten seassa, niinkuin nuori jalopeura lammaslaumain keskellä: jos se hyökkää, tallaa maahan ja raatelee, ei pelastajaa ole.
Pea ko e toenga ʻo Sēkope ʻe ʻi he lotolotonga ʻoe kau Senitaile, ʻi he haʻohaʻonga ʻoe ngaahi kakai, ʻo hangē ha laione ʻi he lotolotonga ʻoe fanga manu ʻoe vao ʻakau, hangē ha laione mui ʻi he lotolotonga ʻoe fanga sipi; ʻaia, ka ne ka laka atu ia ʻoku ne malaki hifo mo haehae foki, pea ʻe ʻikai ha taha ʻe fakahaofi.
9 Kohotkoon sinun kätesi vihollisiasi vastaan, ja sinun vihamiehesi hävitkööt.
ʻE hiki hake ho nima ki ho ngaahi fili, pea ʻe motuhi ho kau fili kotoa pē.
10 Sinä päivänä, sanoo Herra, minä hävitän sinulta hevosesi ja teen lopun sinun vaunuistasi.
ʻOku pehē ʻe Sihova, “ʻE hoko ʻo pehē ʻi he ʻaho ko ia, te u motuhi hoʻo fanga hoosi mei ho lotolotonga, pea te u maumauʻi hoʻo ngaahi saliote.
11 Minä hävitän sinun maasi kaupungit ja hajotan maahan kaikki sinun varustuksesi.
Pea te u motuhi ʻae ngaahi kolo ʻo ho fonua, mo holoki hifo ho ngaahi potu mālohi kotoa pē:
12 Minä hävitän loitsut sinun käsistäsi, eikä sinulle enää jää ennustelijoita.
Pea te u motuhi mei ho nima ʻae kau fie mana loi, pea ʻe ʻikai te ke kei maʻu ʻae kau kikite loi:
13 Minä hävitän sinun jumalankuvasi ja patsaasi, etkä sinä enää kumarra kättesi tekoa.
Pea mo hoʻo ngaahi tamapua kuo tongi foki te u motuhi, mo hoʻo ngaahi tamapua tuʻumaʻu meiate koe; pea ʻe ʻikai te ke toe lotu ki he ngāue ʻa ho nima.
14 Minä kukistan asera-karsikkosi sinun keskuudestasi ja tuhoan sinun kaupunkisi.
Pea te u taʻaki mei ho lotolotonga ʻae ngaahi vao tapu: ʻe pehē ʻeku fakaʻauha ho ngaahi kolo.
15 Ja minä kostan vihassa ja kiivaudessa pakanakansoille, jotka eivät olleet kuuliaisia.
Pea te u fai ʻae tautea ʻi he ʻita mo e lili ki he hiteni, ʻi he anga ko ia ʻoku teʻeki ai te nau fanongo ai.”
