Miikan 4
1 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.
Ninunung leh Pakai Hou in molsang hi molsang jouse laha asang pena hung kitung doh ding, vannoi pumpia dinga munpipen hung hiding ahi. Hiche molsanga chu mitin vaipi hung long khoma Pathen ahou khom diu ahi.
2 Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana."
Namtina kona mipite hung kikhoma asei diu, “Hungun Pakai molsang a kaltou uu hitin Jacob Pathen henga chun. Hiche muna chu aman lampi eihil dingu chule aman eihilnao lampia chu ichediu ahi. Chutengle eihon jong Pakai lampi semsa dung’a iche theidiu ahi.
3 Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
Pakaiyin namtin vaipi kaha chamna asem ding, chuteng leh mihon a chemjam’u tucha-a akikhen uva, atengcha’u jong kang kuija akikhendiu, namkhatin namkhat douna- a chemjam alap louhel diu ahitai.
4 He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.
Mitin chamnale lungmona-a khosadiu, miho jousen ama ama lengpigui limnoi le theichang phung noija nomsa taha hinkho amandiu, kichatna mong mong umtalou ding, Vana kona Pakai galmihon atepsa ahitai.
5 Sillä kaikki kansat vaeltavat jumalansa nimessä kukin, mutta me vaellamme Herran, meidän Jumalamme, nimessä aina ja iankaikkisesti.
Akimvelluva mitinin ama ama doihou cheh-u Pathen in houjong leu, Eihon vang Pakai i-Pathen- u atonsot atonsot geija ijui jing diu ahi.
6 Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.
Hiche nikho ahunglhun teng tah chuleh “A elbai jouse kakhop khomsoh keija, min adelmong jouse jong kakhopkhom ding chuleh keiman kasuh lhaset jouse jong kakhopkhom dingu ahi.
7 Minä teen ontuvista talteenjäävät ja kauasjoutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti.
Koitobang alhasam jouse jong kakihin sosah chehdiu, migama kikai mongsa ho jong namlen ka sosah ding ahi. Chuteng keima Pakaiyin tonsot geija Jerusalema lengvai kapoh ding ahi.”
8 Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula! Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus, tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.
Nang Jerusalem chanu, Pathen mite chenna, lengvaipohna thaneitah nei, na vaihopna hung kile kitding ahi, nang man tamtah Jerusalem.
9 Ja nyt-miksi sinä ääneen vaikeroit? Eikö sinulla ole kuningasta, onko sinun neuvonantajasi kadonnut, koska kipu on vallannut sinut niinkuin synnyttäväisen?
Ipi bolla tua hi genthei tah’a kap nahim? Na lamkai ding leng naneilou hitam? Na michingho thigama hitam? numei naosonat in aphah banga na nahi hitam?
10 Vääntelehdi vain kouristuksissasi, tytär Siion, niinkuin synnyttäjä, sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti: siellä sinut pelastetaan; siellä lunastaa sinut Herra vihamiestesi käsistä.
Vo Zion chanu, numei naoso nat in aphah-a athohlal bang in kipeh le le jeng in. Ajeh chu tua hi nangman khopi hi nadalhah ding ahitai, gangtaha gamla taha Babylona nakikai mong ding ahitai.
11 Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita, jotka sanovat: "Se saastutettakoon; katselkoot meidän silmämme iloksensa Siionia!"
Tua hi namtin vaipi nangma doudinga hung kikhom ding ahitai. Ahinlah hia chun Pakaiyin naveng intin, nagal mite-a kon in nahuhdoh nante.
12 Mutta he eivät tunne Herran aivoituksia eivätkä ymmärrä hänen neuvoansa, sillä hän kokoaa heidät niinkuin lyhteet puimatantereelle.
Ahinlah amahon Pathen lunggel le athilgon ahepouve. Pathen in ipibolla amite asuh gentheija, ajepma akhoptup kit ham ti hi, hiche nam miten ahetheipouve.
13 Nouse ja pui, tytär Siion, sillä minä annan sinulle rautasarvet ja vaskisorkat minä sinulle annan, ja sinä survot murskaksi monet kansat. Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi, heidän väärän voittonsa, kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.
Kipatdoh inlang nam hohi suchip in, O Jerusalem Keiman thih saki hole sum eng chaokol kapeh ding nahin, nam tampi ahel hella navoh chip ding ahi. Nangman agou anei hou amansah hou chu Pakai angsunga napeh lut kit ding ahi.
