Matteuksen 9
1 Ja hän astui venheeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa.
Are xtoꞌtaj ri Jesús chubꞌixik we riꞌ, xaqꞌan pa jun jukubꞌ bꞌinibꞌal puꞌwiꞌ ri jaꞌ, xeꞌ chꞌaqaꞌp che ri kꞌo wi, pa ri tinimit ubꞌiꞌnam Capernaúm, jawjeꞌ ri kel wi.
2 Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
Are kꞌo chilaꞌ e nikꞌaj winaq xkikꞌam bꞌik jun achi ri qꞌoyol pa ri uchꞌat, ri man kakwin taj kusalabꞌaj ribꞌ. Ri Jesús are xril ri kikojobꞌal ri winaq xubꞌij che ri achi: Achi, chabꞌana achuqꞌabꞌ. In katinkuy che ronojel ri amak.
3 Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa".
E kꞌo kꞌu jujun aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik chilaꞌ, xkichomaj: Jachin jun jeꞌ kunaꞌ we achi riꞌ, we pukꞌuꞌx chi are Dios, awas riꞌ ri kuchomaj.
4 Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?
Ri Jesús retaꞌm ri tajin kakichomaj, rumal riꞌ xuta chike: ¿Jas che sibꞌalaj itzel kixchoman chwij?
5 Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?
¿Jas ri man kꞌax ta ubꞌixik? ¿Xkuyutaj ri amak, o chatwaꞌjiloq chatbꞌinoq?
6 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" -hän sanoi halvatulle-"nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
Rech kꞌu kiwilo chi in in uKꞌojol ri Achi, kꞌo nukwinem chukuyik makaj choch ri uwachulew, xubꞌij ri Jesús che ri achi ri man kakwin taj kabꞌinik: Chatwaꞌjiloq, chakꞌama bꞌik ri achꞌat, jat cho awachoch.
7 Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.
Xwaꞌjil kꞌu bꞌik ri achi, xeꞌ cho rachoch.
8 Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille.
Are xkil ri winaq ri xkꞌulmatajik, xemayijanik, xkiqꞌijilaꞌj ri Dios rumal cher uyaꞌom ri kwinem riꞌ chike ri e winaq.
9 Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
Are xel bꞌik ri Jesús chilaꞌ, xril jun achi ubꞌiꞌ Mateo, tꞌuyulik tajin kutoqꞌij alkabal rech ri nim taqanel pa Roma. Xpe ri Jesús xubꞌij che: Chinatereneꞌj. Ri Mateo xwaꞌjil bꞌik, xutereneꞌj ri Jesús.
10 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
Pa ri qꞌij riꞌ, ri Jesús xuqujeꞌ ri utijoxelabꞌ xubꞌeꞌwoq cho rachoch ri Mateo. E kꞌi toqꞌil taq alkabal xuqujeꞌ aꞌjmakibꞌ xubꞌeꞌwoq kukꞌ.
11 Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"
Ri fariseos are xeꞌkil we winaq riꞌ, xkita chike ri utijoxelabꞌ ri Jesús, xkibꞌij: ¿Jas che kawaꞌ le iwajtij kukꞌ toqꞌil taq alkabal xuqujeꞌ kukꞌ aꞌjmakibꞌ?
12 Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Are xuta ri Jesús ri xkibꞌij ri fariseos xubꞌij chike: Man kajawataj taj ajkun chike ri utz kiwach, xane are kajawataj ajkun chike ri e yawabꞌibꞌ.
13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Are katanik, jix chitatabꞌelaꞌ jas kel ri xubꞌij ri Dios are xubꞌij we tzij riꞌ: Are kawaj in utz kixnoꞌjin kukꞌ ri winaq, man are ta kawaj kikꞌam la ri isipanik chinuwach. Xinpe in chikisikꞌixik ri aꞌjmakibꞌ rech kuꞌx nutijoxelabꞌ, man are ta in petinaq chikisikꞌixik ri sibꞌalaj e utz taq winaq kakinaꞌo.
14 Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
Jun qꞌijal, ri utijoxelabꞌ ri Juan xeqet rukꞌ ri Jesús, xkita che: ¿Jas che ri uj xuqujeꞌ le fariseos kaqabꞌan qꞌipoj waꞌim, man je ta kꞌu laꞌ kakibꞌan le atijoxelabꞌ?
15 Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
Ri Jesús xubꞌij chike: Ri winaq ri e sikꞌital pa jun kꞌulanem man kebꞌison taj, rumal cher kꞌo ri jiꞌatz kukꞌ. Kuꞌriqa kꞌu na qꞌij are kakꞌam bꞌik ri jiꞌatz chikiwach. Kꞌa te riꞌ riꞌ kakibꞌan qꞌipoj waꞌim.
16 Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.
We xtꞌoqopin jun qꞌeꞌl atzꞌyaq, man kakꞌojox taj rukꞌ jun chꞌaqaꞌp kꞌakꞌ atzꞌyaq. Rumal cher are kachꞌaj ri qꞌeꞌl atzꞌyaq, kujikꞌ ribꞌ ri kꞌakꞌ atzꞌyaq kꞌojobꞌal, xuqujeꞌ kutꞌoqopij ronojel ri qꞌeꞌl atzꞌyaq, jeriꞌ kanimataj ri teqꞌ.
17 Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."
Xuqujeꞌ man kaya ta ri kꞌakꞌ vino pa qꞌeꞌl taq kꞌolibꞌal, rumal cher ri kꞌakꞌ vino kutꞌoqopij riꞌ ri qꞌeꞌl taq kꞌolibꞌal, xaq jeriꞌ katix ri kꞌakꞌ vino, xuqujeꞌ katꞌoqopin ri kꞌolibꞌal. Rumal riꞌ are utz na we kaya ri kꞌakꞌ vino pa ri kꞌakꞌ taq kꞌolibꞌal, jeriꞌ man katꞌoqopin ta ri kꞌolibꞌal xuqujeꞌ man katix ta ri vino.
18 Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon".
Tajin katzijon ri Jesús, are xopan jun kꞌamal kibꞌe ri winaq aꞌj Israel, xukiꞌ choch kꞌa te riꞌ xubꞌij che: Xkam ri numiꞌal, we kꞌu keꞌya ri qꞌabꞌ la puꞌwiꞌ, kakꞌastaj na riꞌ.
19 Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa.
Xwaꞌjil ri Jesús, xeꞌ rukꞌ ri achi, e rachiꞌl ri utijoxelabꞌ.
20 Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.
Are e bꞌenaq pa ri bꞌe, xiꞌkꞌow bꞌik jawjeꞌ ri kꞌo wi jun ixoq yawabꞌ kabꞌlajuj junabꞌ. Ri yabꞌil riꞌ kubꞌano chi ri ixoq kutzaq ri ukikꞌel. Are xril ri ixoq chi tajin kiꞌkꞌow bꞌik ri Jesús,
21 Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi".
xuchomaj: we ta kꞌo bꞌanom wiꞌ nuchapom apanoq ri umanta ri Jesús, rukꞌ riꞌ kinutzirik. Xqet kꞌut chirij ri Jesús, xuchap ri umanta.
22 Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.
Ri Jesús xtzalqꞌomijik xukaꞌyej ri ixoq, xubꞌij che: Man kakꞌaxir ta chi awanimaꞌ, are ri akuꞌlibꞌal kuꞌx chirij ri Dios, xatkunanik. Qas che ri qꞌotaj riꞌ xkunataj ri ixoq.
23 Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,
Ri Jesús xutaqej ri ubꞌe, xopan cho rachoch ri kꞌamal kibꞌe ri winaq aꞌj Israel. Are xopanik, xeꞌril ri ajqꞌojomabꞌ tajin kakibꞌan ri qꞌojom rech muqbꞌal, xuqujeꞌ sibꞌalaj e kꞌi winaq kakiraqaqej kichiꞌ koꞌqꞌik.
24 sanoi hän: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu". Niin he nauroivat häntä.
Ri Jesús xubꞌij chike: Chixel bꞌik waral. Ri ali man kaminaq taj, xaq kawarik. Konojel kꞌu ri winaq ri e kꞌo chilaꞌ xetzeꞌn che ri Jesús.
25 Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi.
Ri Jesús xeꞌresaj bꞌik ri winaq pa ri ja, te kꞌu riꞌ xok bꞌik. Xuchap ri ali che ri uqꞌabꞌ. Ri ali xwaꞌjilik.
26 Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.
Konojel ri winaq ri keꞌl pa ri tinimit xketaꞌmaj ri xkꞌulmatajik.
27 Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä".
Are xel bꞌik ri Jesús chilaꞌ xepe kebꞌ moyabꞌ. Xkitereneꞌj xkichapleꞌj uraqik kichiꞌ xkibꞌij: ¡Jesús, Ralkꞌwaꞌl ri David, toqꞌobꞌisaj la qawach!
28 Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra".
Ri e moyabꞌ xkitereneꞌj bꞌik ri Jesús xok pa ri ja. Are e kꞌo chi pa ri ja, ri Jesús xuta chike: ¿La kikojo chi kinkwinik kixinkunaj? Ri e moyabꞌ xkibꞌij: Jeꞌ, Ajawxel, kaqakojo.
29 Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan".
Ri Jesús xuchap ri kibꞌoqꞌoch kꞌa te riꞌ xubꞌij: Kꞌulmataj iwukꞌ ri kikojo.
30 Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää".
Aninaq xekwinik xekaꞌy chi junmul. Ri Jesús xubꞌij chike: Man kitzijoj ta chi chike nikꞌaj ri xkꞌulmatajik.
31 Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan.
Ri achyabꞌ are xeꞌl loq xkitzijoj ri xubꞌan ri Jesús chike konojel ri winaq pa ri tinimit.
32 Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli riivattu.
Are tajin keꞌl bꞌik ri achyabꞌ pa ri ja, e nikꞌaj winaq xkikꞌam loq rukꞌ ri Jesús jun achi ri man kakwin taj kachꞌawik rumal cher kꞌo jun itzel uxlabꞌal che.
33 Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty".
Ri Jesús xresaj bꞌik ri itzel uxlabꞌal ri kꞌo che ri achi, are xesataj bꞌik ri itzel uxlabꞌal che, ri achi xchꞌawik. Ri winaq ri e kꞌo chilaꞌ xemayijanik, xkibꞌij: Man ilom ta wi pa Israel jun kꞌulmatajem jetaq we riꞌ.
34 Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
Ri fariseos xkibꞌij: We Jesús karesaj itzel taq uxlabꞌal, rumal cher yaꞌtal kwinem che rumal ri kꞌamal kibꞌe ri itzel taq uxlabꞌal.
35 Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
Ri Jesús xikꞌow pa taq ri nimaꞌq xuqujeꞌ nitzꞌ taq tinimit. Xuya kꞌutuꞌn pa taq ri Sinagoga, xutzijoj ri utz laj taq tzij rech ri ajawarem rech ri Dios, xuꞌkunaj ri winaq ri kꞌo kꞌaxal xuqujeꞌ yabꞌilal chike.
36 Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
Are xril ri kikꞌyal ri winaq ri e teren chirij, xutoqꞌobꞌisaj kiwach, rumal xrilo chi sibꞌalaj e sachinaq pa ri kichomanik xuqujeꞌ maj jachin ketoꞌwik, jacha ta ne ri chij ri maj kajyuqꞌ.
37 Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
Ri Jesús xubꞌij chike ri utijoxelabꞌ: Sibꞌalaj e kꞌi ri kajawataj chike koꞌk pa ri ajawarem rech ri Dios, man e kꞌi ta kꞌut tijoxelabꞌ ketzijon ri utz laj taq tzij chike we winaq riꞌ.
38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."
Rumal riꞌ, chita che ri Dios, ri ajchoqꞌe ri chak chuꞌtaqa loq nikꞌaj ajchakibꞌ chik pa ri uchak.
