Matteuksen 9
1 Ja hän astui venheeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa.
Hesafe guye Yesusay aba bola wogolora pinidi kasse ba diza katama yidess
2 Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
Hen issi gunda ura asay zaphara tokidi Yesusakko ehidess. Yesusaykka ista amano beydi gunda ura “aykoy ba hayso nazo ne nagaray ato getetidess” gidess.
3 Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa".
He wode woga tamarsizayti “haysi Xoossa casha giidi ba ulora gugimida.”
4 Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?
Yesusay ista qohaaththaa eridi “inte wozinan iita yo aazas qopeti?
5 Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?
Ne nagaray ato getetidess gusapene dendada ba gusafe awaysi kawushe?
6 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" -hän sanoi halvatulle-"nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
Gido atin asa nas biita bola asa nagarappe maranas sheney dizaysa eranamalasa giidi gunda adeza” denda ne zapha ekada gede neso ba” gidess.
7 Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.
gunda adezikka dendidi beso bidess.
8 Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille.
Dereykka hessa beydi malaletethanine babon kumidi hayssa sire godatethi asas immida Xoossa galatidess.
9 Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
Yesusay heppe dendidi bishe issi Maatosa gizadey qaraxa qanxisizason utidaysa beydi tana kala gin dendidi iza kalidess.
10 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
Yesusay Maatosa son maada bola dishin daro qaraxxa shishizaytine nagranchati izakko yidi izarane iza kalizaytara issippe manas utida.
11 Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"
Parsaweti hessa beyidi Yesusa kalizayta “intena tamarsizaysi qaraxxa shishizaytarane nagranchatara wosti istara issippe kath mize? gi oychida.
12 Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Yesusaykka isti gizaysa siyidi ista” aakkimey koshizay saketidaytas atin saketonta paxatas gidena.
13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Hessa gish inte biidi “yarsho gidonta maroteth dosays giza qaala birshech tamaritte. Nagaranchata xeygana yadis atin xilota xeyganas yabeyke” gidess.
14 Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
Xamaqiza Yanisa kalizayti Yesusakko yidi “nunine parsaweti xoomishin nena kalizayti aazas xoometene” gi oychida.
15 Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
Yesusay istas “mishira lageti mishiraz istara dishin mozistana danda7izo? mishiray istafe ekistana wodey yana, isti he wode xoomana gidess.
16 Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.
Gal7a mayo bola oratha qanxeth wothi sikiza asi dena. Gal7a bola orath wothi sikiko orathazi galaza pedherethidi ha das darsana.
17 Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."
Oonikka oratha woyne caje gal7a ogoron gujenna. Gujiza gidikko ogorozi dhuqana, woyne cajezikka gukkana, ogorozikka go7ay bayndaz gidana. Gido atin oratha woyne cajey oratha ogoron gujetes, hessa malara woyne cajezine ogorozi lo7o nagetidi gam7ana. FFFFFF needs foot note.
18 Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon".
Yesusay asa hasa7ison dishin issi shuumey iza sinthan kundidi “tas na dara hayqana gaysu iza paxa dana mala yada ne kushe izi bola wotharki” gin
19 Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa.
Yesusay dendidi izara bidess, iza kalizaytikka izara bida.
20 Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.
Tamane nam7u layth kumeth izippe suthi gukiza issi macashi Yesusape guyera yada iza afala macara bochadus.
21 Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi".
Iza hessa othiday haray atiko iza afala xera bochizakko ta faxana giza amanoy izi wozanan diza gish bochadus.
22 Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.
Yesusaykka guye simi xelidi macashayo “aykkoy ba ta naye nena ne aamanoy pathidess” giin maccashaya herakka paxxa agadus.
23 Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,
Yesusay shuumeza kethako gakishin derey zayeranne dinkera wasishe yeekizaysa be7idi
24 sanoi hän: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu". Niin he nauroivat häntä.
Kichite naya dhiskadus atin hayqqabeyku giin isti iza bolla miicida.
25 Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi.
Derey wuri keethafe kezin izi keeth gelidi nay kushe oykides; nayaka denda eqadus.
26 Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.
Wooreykka dizason dizason laaletides.
27 Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä".
Yesusay heepe bishin nam77u qooqeti “Dawite no nuna maarariki” giidi waasishe iza geedo kaalida.
28 Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra".
qooqetika yesuusay gelida keeththa iza kaalidi gelida. yesuusaykka ista “ta inte ayfe pathana dandda7izaysa amaneeti?” giidi oychides. istikka ee godo gida.
29 Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan".
hessafe guye yesuusay ista ayfe bochidi “inte amano mala intes hano” gidees.
30 Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää".
Isita ayfeykka xeelides yesuousaykkaoonikka hayssa eronta mala” giidi minthi yootides.
31 Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan.
Gido atin isti kezidi heera wurisoson yesuusa gish woresida.
32 Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli riivattu.
Isiti heepe kezishin daydanthi oykida isi duuna muume ura yesuusako ehida.
33 Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty".
Daydanthazi kezidape guye he duuna muume adezi hasa7a oykidess; derezikka malaletidi “hayssa mala hanoy Isra7eele biitan haniin nu beyi erokko” giida.
34 Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
Gido atin parsawista zaaridi iza “daydanthi kesizay daydanthata halaqana” gida.
35 Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
Yesuusay ista mukuraben tamarisishene xoosa kawotetha mishiracho yootishe qasekka harge wursoppe asa pathishe katamanine mandaratan yuuyides.
36 Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
Asay wuri heemizadey baynda dorssa mala keehi metotetidi xeelizay bayndade gididaysa be7ida wode istas daro michetides.
37 Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
Bena kaalizaytikka “maxa gakida kaththay daro shin maxi shiishizayti guuthata.
38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."
Hesa gish kaththa goday kaththakko oothanchata yedana mala woosite gides.”
