Matteuksen 7
1 "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
“Hintte bolla pirddettonna mela harata bolla pirddofite.
2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
Ays giikko, harata bolla hintte pirddeyssada hintte bolla pirddettana; hintte haratas makkidaban hinttew zaari makettana.
3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
Ne ayfen de7iya tuussu daaneyssa be7onna ne ishaa ayfen de7iya buuriya ays be7ay?
4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?
Ne ayfen tuussi de7ishin ne ishaa ayfen de7iya buuriya kesso gaanaw waana dandda7ay?
5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.
Neno cubbuwaw, koyrottada ne ayfen de7iya tuussi daaneyssa kessa. Iyappe guye, ne ishaa ayfen de7iya buuriya kessanaw ne geeshsha xeellana.
6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.
“Guye simmidi hinttena saxxonna mela geeshshabaa kanatas yeggofite. Bantta tohuwan yedhdhidi iissonna mela hintte al77o inquwa gudunthota sinthan yeggofite.
7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
“Woossite hinttew imettana, koyite hintte demmana, kare yidi xeegite hinttew dooyettana.
8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
Woossiya oodeskka imettana, koyaa oodeskka benttana, kare yidi xeegiya oodeskka dooyettenna.
9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,
“Hintte giddofe ba na7i uythi woossiko shuchchi immey oonee?
10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?
Woykko molo woossiko shooshi immey de7ii?
11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!
Yaatin hintte iita gidishe hintte naytas lo77obaa imo erikko, hintte salo aaway bana woosseyssatas lo77obaa waati darssidi immenee?
12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.
Harati hinttew oothana mela hintte koyabaa ubbaa hintteka haratas oothite. Ays giikko, Muse higgeynne nabeti tamaarssey hayssa.
13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
“Xuuntha wulara gelite; ays giikko, dhayos efiya ogey wogga, wulaykka dalgga. Iyara geliya asaykka daro.
14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.
Shin de7uwakko efiya ogeynne wulay xuunthu; yaa geliya asaykka guutha.
15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
“Bolla baggara dorsse daanidi bantta gaathan suudhume gididi hintte giddo geliya worddanchcho nabetappe naagettite.
16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Hintte entta, entta ayfiyaappe erana; agunthafe woyney, kinchchoteppe laadey maxettenna.
17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
Hessa mela lo77o mithi ubbay lo77o ayfe ayfees; iita mithi iita ayfe ayfees.
18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
Lo77o mithi iita ayfe ayfenna, qassi iita mithi lo77o ayfe ayfanaw dandda7enna.
19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Lo77o ayfe ayfonna mithi ubbay qanxettidi taman xuugettana.
20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.
Hessa gisho, hintte entta, entta ayfiyaan erana.
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
“Salon de7iya ta aawa sheniya oothiya uray salo kawotethi gelanaappe attin coo tana ‘Godaw, Godaw’ giya ubbay salo kawotethi gelenna.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Pirdda gallas daroti, ‘Godaw, Godaw, ne sunthan tinbbite odibookko? Ne sunthan tuna ayyaanata kessibookko? Ne sunthan malaatata oothibookkoo?’ yaagana.
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
He wode taani, ‘Ta hinttena ubbarakka erikke, hinttee iita ootheyssati taappe haakkite’ yaagana.
24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
“Hiza, ha ta qaala si7idi oothiya oonikka ba keethaa shuchcha bolla keexida wozanaama asa mela.
25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
Iray bukkis, di7oy di77is, carkkoyka carkkidi he keethaa sugis. Shin keethay shuchcha baaso bolla keexettida gisho kunddibeenna.
26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
Ha ta qaala si7idi oothonna oonikka ba keethaa shafe bolla keexida eeya uraa mela.
27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."
Iray bukkidi, di7oy di77idi, carkkoyka carkkidi, he keethaa sugin, he keethay kunddis; iya kunddethaykka wolqqaama” yaagis.
28 Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,
Yesuusi ba oda onggida wode iya timirttey higge asttamaareta mela gidonna maatara gidiya gisho asay iya timirttiyan malaalettidosona.
29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.
