< Matteuksen 27 >
1 Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet;
Ko'matigeno nanterama'a maka ugagota mono kva vahe'ene, ranra kva vahe'mo'za atru huza Jisasi ahefrisnaza naneke hunaki'naze.
2 ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.
Ana hute'za Jisasina azeri'za nofi kite'za, rankumamofo kagota kva ne' (Gavana) Paeroti avare'za omemi'naze.
3 Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille
Hagi komoru huno avare zami'nea ne' Judasi'a antahiama Jisasi frigahie kema nentahino'a, rama'a asuza e'nerino, 30'a silva zago ami'naza zago'a erino ugagota mono kava vahete'ene ranra vahete vuno,
4 ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."
amanage hu'ne, Hazenke'a omane ne'ma komoru hu'na avare tamuana, nagra kumi hue huno hige'za zamagra anage hu'naze, tagri zana omane'neanki kagri'zane hu'naze.
5 Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.
Judasi'a ana zago'a mate'vuno ra mono nomofo agu'afi netreno, vuno kana ome he'ne.
6 Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta".
Ugagota mono kva vahe'mo'za ana zago eneriza anage hu'naze, Trakemo'a i'o hu'negu vahe'ma zamahe frikuma mizama ase'naza zago'a mono nomofo zago tafempina ontegahune.
7 Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.
Anante kehuge antahige hute'za, ana zagonuti mopa kavo tro nehia ne'mofo mopa, ru kazigati emani vahe fri hanageta asezamantesuna mope hu'za mizase'naze.
8 Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan Veripelloksi.
Amana kegafare, ana mopagura kora mope hu'za meninena nehaze.
9 Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo: "Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet,
Anante kasnampa ke Jeremaia hunte'nea kemo avufga'a fore hu'ne. Israeli vahe'mo'za agri avufgare huhamprinte'naza 30'a silva zagoa zamagra eri'naze,
10 ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra oli minun kauttani käskenyt".
nehu'za ana zagoa eri'za, Ramo nasmi'nea kante mopa kavo tro' nehia ne'mofo mopa miza senaze.
11 Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus sanoi: "Sinäpä sen sanot".
Jisasi'a anante rankumamofo kva (Gavana) ne' avuga uotigeno agenoka huno, Kagra Jiu vahe'mokizmi Kini mani'nano? Izo e'ima kagra nehanane, huno Jisasi'a ke'nona hu'ne.
12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut.
Hagi ra mono kva vahe'mo'zane, ranra kva vahe'mo'za naneke humanentageno'a Jisasi'a kenona huozmante'ne.
13 Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"
Anante Paeroti'a amanage hu'ne, Hakare hazenkema hu'nana zanku'ma naneke'ma huma negantazana nentahimpi?
14 Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
Hianagi Jisasi'a magore huno, keagama huntea kerera, kenona'a osutfa higeno, Paeroti'a tusi'a antri hu'ne.
15 Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat.
Hagi rankumate kva ne'mo'a agri'a avu'avakino mika kafurera kinafinti zamavare'nea knare muse hu'za kave'ma nenaza zupa (pasova) kinafinti zamesimofonku hazageno avare fegu'a netreane.
16 Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.
Hagi ana knafina mago nera agi'a Barabasi'e tusi hazenketi'nea ne' kina nompi mani'ne.
17 Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"
Maka veama atru hutageno'a, Paeroti'a zamantahigeno, azanku tamenesi'a katufe tamisue? Barabasipi, Jisasinku Kraisi'ema nehaza nere?
18 Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.
Krunonkema Jisasi hunte'za avare'za eme ami'nazana agra antahinokeno hu'ne.
19 Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä".
Paeroti'a ke refakohu tra'are'ma mani'negeno'a, nenaro'a ke atregeno vu'ne. Meni kenagera mase'ne'na Agrite'ma ke'noa avanamo'a tusi nagogofe'ne. E'i Nera fatgo ne' mani'neanki, mago zana huonto.
20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.
Hianagi ra mono kva vahe'mo'zane, ranra kva vahe'mo'za, Barabasi tamiho nehutma Jisasina ahefrio hutma hiho, hu'za mika atru hunaza veara masave ke zmasami'naze.
21 Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?" Niin he sanoivat: "Barabbaan".
Hagi rankuma kva ne'mo'a, ama tare netrempitira inamofonku tamenesigu nagra katufe tamisue? Higeza zamagra Barabasie hu'naze.
22 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"
Paeroti'a zmasamino, Jisasinku tazahu ne' Kraisi'ema nehaza nera na'a huntesuegu tamenesi'e? Hige'za ana mika veamo'za, Rugeka zafare aho, hu'za kezatiza hazageno,
23 Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"
Paeroti'a kenona huzmanteno, naza havizana hu'negeta neheze? huno hige'za, mago'ene kezati'za, Rugeka'zafare ahegeno frino.
24 Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."
Hazageno Paeroti'a keana maka veamo'za rankege hazageno, mago'za huga nosuno tifino hakare vea zamufi aza sese nehuno, ama ne'mofo kora kumira nagripina omanegahianki, tamagri zane.
25 Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle".
Hige'za hakare veamo'za kenona'a hu'za, atregeno agri kora kumimo'a, tagripine mofavretifine meno hu'naze.
26 Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
Anante Paeroti'a Barabasina atregeno vigeno, Jisasina sefu amite'za rugeka zafare hesnazegu avare'zmine.
27 Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon.
Rankumate kva ne'mofo sondia vahe'mo'za Jisasi avare'za ana nemofo kumapi mika sondia vahe nemaniza kumate ufrageno regaginte'naze.
28 Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan
Anante Jisasina kukena'a eri'hate netre'za koranke kukena hunente'za,
29 ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"
ave'ave nofite kini vahe'mokizmi fetorikna huza tro hu'za asenire antaninte'za, azota tmaga azampi erinte'naze. Hagi avuga kaziga zamarena renamagi'za revatga nehu'za, Jiu vahe'mokizmi kini nera ama'ne, hu'za hu'naze.
30 Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän.
Zametu ahenente'za azampinti azota hanare'za anumpi amasagi'naze.
31 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä vaipan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.
Ana hu'za huhaviza huntete'za, ana koranke kukena hatenetre'za, agri kukena ete erihuntete'za, rugeka zafare ahe'za hantinaku avare'za vu'naze.
32 Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä.
Anama atinerami'za mago nera Sairini kazigati Saimoni'e hu'za nehaza ne' eme nege'za, Jisasi rugeka zafa eri kofino vinogu tutu hunte'naze.
33 Ja tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi-se on: pääkallon paikaksi-
Mago kumara aseni zaferine nehazare (Golgota) uhanati'naze.
34 he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.
Anante waini timpi akaza erihava hute'za, Jisasina amizageno neno keana higeno, one'ne.
35 Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.
Rugeka zafare azerinte'za hanto'ma ahete'za kukena refako huku kasi zokago (tais) re'naze.
36 Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.
Anante Jisasinte kvagri'za mani'naze.
37 Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki, näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas".
Hagi anuntega avoma kre'za ahente'nazana, ama nera Jisasi'e. Jiu vahe'mokizmi kini nere hu'naze.
38 Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.
Anante ruga raga asopare kumzafa netrena rugeka zafare zanahe'za magoka hanti'naze.
39 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä, nyökyttivät päätänsä
Hagi ana kante agatere'za vu'za e'za haza vahe'mo'za, azanva ke nehu'za zmagena ru'za,
40 ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä".
amanage hu'naze, Kagra ra mono nona tapage hunka tagufa knafina ete kivaga'regahue hu'nane, hagi Anumzamofo Mofavre mani'nesnunka kagraka'a kaza hunka rugeka zafaretira eramio.
41 Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat:
Anahu kante anteza ugagota pristi vahe'mo'zane, kasegere ugagota hunaza vahe'mo'zane, ranra vahe'mo'za azanva ke nehu'za amanage hu'naze.
42 "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen.
Ru vahe'mokizmi zamagu vazineanagi Agra'a agura novazie. Israeli vahe'mokizmi Kinima maninesuno'a! Atregeno rugeka zafaretira menina eraminketa, tagra Agrite tamentinti hamaneno.
43 Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: 'Minä olen Jumalan Poika'."
Anumzanku amentinti nehie. Atregeno Anumzamo avesima antesuno'a menina aguvazino, na'ankure Anumzamofo Mofavre mani'noe huno hu'ne.
44 Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.
Hagi tare kumzafa netre Agri'ene znahe'za hantinaza netremokea, ana zanke huke huhaviza hunte'na'e. (Sam-Zga 22:7-8.)
45 Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
Hagi zagemo anuntupi me'negeno mika mopafina haninkino kinaga 3 kiloki uhaniti'ne.
46 Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Jisasi'a ranke huno, Eloi eloi lema sabaktani, Hibru kefina Anumzanimoke, Anumzanimoke, nahigenka kamagena hune'namine huno hu'ne. (Sam-Zga 22:1)
47 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Hän huutaa Eliasta".
Anage hige'za anante mago'a oti'za mani'namo'za nentahiza, Ilaijanku ke nehie hu'naze.
48 Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda.
Ame huno mago'zimimo agareno kapuku (Spans) urino aka waini timpi areteno zotare antenagamu teno Jisasi nesiegu ami'ne.
49 Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias häntä pelastamaan".
Ruga'amo'za anage hu'naze. Elaija eme agu vazigahifi atre'nenketa kamaneno, hu'za hu'naze.
50 Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
Jisasi'a mago'ene kezatino ra krafa nehuno, asimu'a atreno fri'ne.
51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
Anama nehigeno'a, ra mono nomofo kasante tfi'nea tavravemo amu'nompinti sgane huno nagamuti tami'ne. Ana nehigeno imi enerigeno, ranra haveramimo rutane herafine.
52 ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.
Ana nehigeno fri vahe'mofo keriramimo, hagro nehige'za korapa'ma rama'a fatgo veama fri'namo'za oti'naze.
53 Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.
Jisasima otitege'za, matipinti otite'za Jerusalemi ruotage hu'nea rankumapi ufre'za hakare vahete eama hu'naze.
54 Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika".
Anante 100'a sondia vahe'mokizmi kva ne'ene, mago'ama Jisasinte kvagri'naza sondia vahe'mo'za imima enerigeno fore hiaza nege'za tusi kore nehu'za, Tamage ama Nera Anumzamofo Mofavre! hu'naze.
55 Ja siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä; he seisoivat taampana katselemassa.
Galili kazigati hakare a'nenemo'za, aza nehu'za magoka vano nehazamo'za anampi ogamu'a mani'ne'za ke'naze.
56 Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti.
Ana a'nefina, mago a'ra Maria'e Makdala kazigatire. Hagi mago a'ra Jemisine Josefegizni neznerera Maria'e. Hagi mago a'ra Zeveti mofavre'mokizini neznera'e.
57 Mutta illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi.
Kinaga segeno mago afufenone nera agi'a Josefe, Jisasi amage nentea ne' Arimatia kazigati e'ne.
58 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle.
Paerotinte vuno Jisasi avufga amisiegu ome antahige'ne. Paeroti'a Jisasi avufga eriamiho higeno, sondia vahe'mo'za eri ami'naze.
59 Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen
Josefe'a kahefa tavaravefi erinteno ano vazino,
60 ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon. Ja hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja lähti pois.
agri'a keri havefi kasefa asente'nazafi ome asenteno, ra have retufeno ana have kana runkni reteno vu'ne.
61 Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.
Hagi ana kerimofo tva'onte kanti kaziga, mago ara Maria Makdala kazigati a'ene, Mariake anantera mani'nene ke'na'e.
62 Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo
Trotra huknamo vagaregeno mani fruhu knamofo amefi zupa ra mono kva vahe'mo'zane, Farisi mono vahe mo'zane Paerotinte vu'za,
63 ja sanoivat: "Herra, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös'.
amanage hu'naze. Ra nemoke ana havige ne'mo ofri mani'neno amanage hu'ne. Frite'na tagufa kna manitena, ete otigahue hu'nea kegu nentahune.
64 Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän nousi kuolleista', ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."
Ana hu'negu huzmantege'za, vu'za ana kerire tagufa knafina ome kva hiho. Ru agri'ma amage'ma nentaza disaipol vahe'mo'za e'za avufga'a musufa emeneriza, vahe'mokzimi zmasamiza Jisasi'a frinefinti otine hanaza kemo'a, kote krunage zmia agatereno, rankrunage fore hugahie.
65 Niin Pilatus sanoi heille: "Tuossa on vartijaväkeä, menkää, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte".
Paeroti'a amanage huno zamasmi'ne, Sondia vahe ome zamavareta tamagrama antahizaza huta ome kva hiho.
66 Niin he menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartijat.
Hagi zamagra sondia vahe'ene vu'za, ana have rezahe hutre'zanku kase ome hunente'za sondia vahe'mo'za kegava hu'naze.