Matteuksen 25
1 "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.
I ANSAU o wein nanlang me rasong li ek, me ale ar lamp akan, ap koieilang ol kamod.
2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
Me limen me lolekong a me limen me lolepon.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Me lolepon oko wa ar lamp akan ap sota iangaki kadirepa.
4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
A me lolekong ko wa ar lamp akan iangaki kadirepa.
5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
A ni en ol kamod a pwapwand ir karos men mair ap mairelar.
6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
A lao nan lukepan pong a lok sili: Kilang, ol kamod kotido, komail koieilang i!
7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
Li karos ap pauridar kaonopadar ar lamp akan.
8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
Me lolopon ap indang me lolekong kan: Komail ki dong kit kisan omail le, pwe nait lamp akan pan kunla.
9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
A me lolekong kang sapeng indada: O iermen, pwe ede sola itar ong kit o komail, komail kola ren saunet netiada pein omail.
10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Ni arail kokolan net, ol kamod ap samador. Irail me onoper iang i pedelong ong nan kamadip o, wanim ap ritidier.
11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
Murin ansau kis li tei ko ap pwarado indada: Maing, maing, re kotin ritingadang kit!
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
A ap sapeng indada: Melel i indang komail, i sasa komail.
13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
Komail ari masamasan, pwe komail sasa ran de auer.
14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
Pwe a rasong aramas amen, me pan momaitela nan wai. Ap kapokon pena na ladu kan o nek ong irail a dipisou kan.
15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
A ki ong amen talent limau, a ong amen riau, a ong amen eu, duen me re itar ong, a ap madang samalar.
16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
Me aleer talent limau, ap koieila dodokki o diaradar pil talent limau.
17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
A me aleer riau, pil dueta, a diaradar pil riau.
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
A me aleer eu, ap koieilar sarepedier nani pwel, okilar moni en monsap o.
19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
A kadekadeo a warailar monsap en ladu pukat ap puredo o kainene irail adar.
20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
Me aleer talent limau ap potodo wado pil talent limau indada: Maing komui kotiki ong ia er talent limau, kom kotin masani, iet pil talent limau, me i netia kidar.
21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
A monsap ap indang i: Meid mau, me koe wiadar, ladu lelapok o melel amen koe. Koe apapwali mau me tikitik o, i ap pan kasapwiladang uk pon dipisou toto, ko ong nan peren en om monsap!
22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
A me aleer talent riau ap pil potodo indada: Maing komui kotiki dong ia er talent riau, kom kotin masani, iet pil talent riau, me i netia kidar.
23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
A monsap ap indant i: Meid mau, me koe wiadar, ladu lelapok o melel amen koe. Koe apapwali mau me tikitik o, i ap pan kasapwiladang uk pon dipisou toto ko ong nan peren en om monsap!
24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
A me aleer talent eu ap pil potodo indada: Maing, i asaer komui, me komui ol padik amen, me kin dolung sang wasa, me kaidin komui padukedier ia, o nak pena, wasa me kaidin komui kamorok ia;
25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
Ngai ari masak, o koieila o okilar sapwilim omui talent nani pwel, masani, iet sapwilim omui.
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
A monsap ap sapeng indang i: Ladu sued o ponkake men koe, ma koe asaer, me i kin dolung wasa, me kaidin ngai padukedier, o nak pena wasa, me kaidin ngai kamorokier.
27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
Menda koe sota ki ong saun kawilian moni nai moni, a ngai lao puredo, i ap pan ale me udan ai iangaki moni me a naitikadar.
28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
Komail ari ki sang re a a talent, ap ki ong, me a talent eisok.
29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Pwe me a mia, ekis pan ko ong, pwen aneki me laud; a me sota a mia, nan a pan katia sang me mi re a.
30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'
A ladu me sota katepa, komail kasela nan rotorot liki, iei wasan maiei o teterok.
31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
A Nain aramas lao kodo ni a lingan, o tounlang saraui kan iang i, a pan mondi pon mol en a lingan;
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
O toun sappa karos pan kapokon pena mo a. A ap pan katoror irail pasang dueta silepa o kin katorore sip ol ren li akan.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
A pan kila na sip li akan ni pali maun, o na sip ol akan ni pali maing.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
Nanmarki ap pan masani ong toun pali maun: Ukodo, komail kompoke pan Sam ai, sosoki wei o, me onop ong komail er sang ni tapin kaua!
35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
Pwe ngai men mangadar, a komail ap kamanga ia; ngai men nim piladar, a komail ap kanim pil ia; ngai men kairu men, a komail ap kasamo ia.
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
Kiliso, a komail ap kalikauwi ia dar, ngai somaudar, a komail ap pwara dong ia; ngai salidier, a komail ap pwara dong ia.
37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
Me pung kan ap pan sapeng i potoan ong: Maing, iad me se potoan ir men konot, ap potoan dong ir konot, de men konot pil, ap id konote dong ir?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
Iad kit potoan ir men kairu, ap kasamo ir? De kiliso, ap kalikauwi ir adar?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
Iad kit potoan ir lomum, de salidi, ap poto dong ir?
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
Nanmarki ap pan sapeng masani ong irail: Melel i indai ong komail, meakot komail wiai ong amen, ri ai ol tikitik pukat, i me komail wiai ong ia er.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios g166)
A ap pil pan indang irail toun pali maing: Komail me riala, kowei sang ia, ko ong nan kisiniai soutuk, me onoper ong tewil o nal kan. (aiōnios g166)
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
Pwe ngai men mangadar, a komail sota kamanga ia, o men nim piladar, a komail sota kanim pil ia,
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
Ngai men kairu men, a komail sota kasamo ia, kiliso, a komail sota kalikauwi ia dar, o somau, o salidi, a komail sota pwara dong ia.
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
Irail ap pil pan potoan ong: Maing, iad me se potoan ir men konot, de men konot pil, de men kairu men, de kiliso, de lomum, de salidi, ap sota papa ong ir?
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
A ap pan sapeng irail masani: Melel i indai ong komail, meakot komail sota wiai ong amen tikitik pukat, i me komail sota wiai ong ia.
