Matteuksen 25
1 "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.
“He wode salo kawotethay bantta kuraaziya oykkidi, machcho ehanaw bida addiya mokkanaw keyida tammu geela7ota daanees.
2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
Enttafe ichchashati eeya, qassi ichchashati cincca.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Eeyati kuraaze oykkidosona, shin hara lambba oykkibookkona.
4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
Shin cinccati bantta kuraaziyanne hara guzha lambba oykkidosona.
5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
Machchiw ekkeyssi gam77in, he geela7oti banttana dhiskkoy oykkin dhiskkidosona.
6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
“Giddi bilahe gidiya wode, ‘Hekko, machchiw eheyssi gakkis, iya mokkanaw keyite’ yaagiya gita cabboy si7ettis.
7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
“He wode he geela7oti ubbay barkkidi, bantta kuraaziya giigisidosona.
8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
Eeyati cinccatakko, ‘Nu kuraazey to7ana haniya gisho, hintte lambbaafe nuus immerkketi’ yaagidosona.
9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
“Shin cinccati enttako zaaridi, ‘Akkay, nuusinne hinttes gidiya lambbi baawa. Hessa gisho, hinttew bidi shammidi ekkite’ yaagidosona.
10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Eeya geela7oti lambba shammanaw bin, machchiw ekkeyssi puttu gis. Giigeti uttida ichchashu geela7oti iyara issife yaagano keethaa gelidosona; kareykka gorddetti aggis.
11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
“Guyeppe hankko geela7oti yidi, ‘Godaw, godaw, nuus dooyarkii’ yaagidosona.
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
“Shin I enttako zaaridi, ‘Taani hinttew tuma odays; ta hinttena erikke!’
13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
“Hiza, Asa Na7ay yaana gallasaa woykko saatiya hintte eronna gisho barkkidi naagite.
14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
“Xoossaa kawotethay ba oosanchchota xeegidi baw de7iyabaa enttaw sheedhdhidi oge baanaw keyida uraa daanees.
15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
Enttaw huu7en huu7en entta wolqqaa mela issuwas ichchashu karxiite bira, issuwas nam77u karxiite bira qassi issuwas issi karxiite bira immidi ba ogiya bis.
16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
Ichchashu karxiite bira ekkida aylley sohuwara bidi zal77idi, hara ichchashu karxiite bira wodhisis.
17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
Hessadakka, qassi nam77u karxiite bira ekkida aylley hara nam77u karxiite bira wodhisis.
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
Shin issi karxiite bira ekkidayssi bidi, olla bookkidi, ba godaa miishiya moogis.
19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
“Daro wodeppe guye he aylleta goday yidi, ba miishiya enttara salla77is.
20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
Ichchashu karxiite bira ekkida aylley yidi, hara ichchashu karxiite bira ehidi, ‘Ta godaw, neeni taw ichchashu karxiite bira immadasa. Shin taani hara ichchashu karxiite bira wodhisas’ yaagis.
21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
Iya goday, ‘Zambboy! Neeni lo77onne ammanthiya aylle; neeni guuthaban ammanettadasa. Taani nena darobaa bolla shuumana; haa gelada ne godaara ufaytta’ yaagis.
22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
“Qassi nam77u karxiite bira ekkidayssi yidi, ‘Ta godaw, neeni taw nam77u karxiite bira immadasa. Shin taani hara nam77u karxiite bira wodhisas’ yaagis.
23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
Iya goday, ‘Zambboy! Neeni lo77onne ammanthiya aylle; neeni guuthaban ammanettadasa. Taani nena darobaa bolla shuumana; haa gelada ne godaara ufaytta’ yaagis.
24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
“Qassi issi karxiite bira ekkidayssi yidi, ‘Ta godaw, neeni zeronna bessafe cakkeyssanne dharcconna bessafe maxiya iita asi gideyssa taani erays.
25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
Hessa gisho, yayyada ne biraa biittan moogas. Ne miishey hayssish’ yaagis.
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
“Iya goday zaaridi, ‘Ha iita azalla aylliyaw, taani zeronna bessafe cakkeyssanne dharcconna bessafe maxiya asi gideyssa eradasa.
27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
Yaatin, neeni ta miishiya bankken wothidabaa gidiyakko, taani simmiya wode ta miishiya wodhera ekkanayssa diggadasa.
28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
Hessa gisho, miishiya iyappe ekkidi, tammu karxiite biri de7eyssas immite.
29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ays giikko, de7iya ubbaas guzhettananne darana. Shin baynnayssafe hari attoshin, he iyaw de7iya guuthiyaka ekettana.
30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'
Ha maaddonna aylliya kare dhumaa kessi yeggite. Yan iyaw yeehonne achche garccethi gidana’ yaagis.
31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
“Asa Na7ay, kiitanchcho ubbatara, ba bonchchuwara yaa wode I ba bonchcho kawota araata bolla uttana.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Biittan de7iya asi ubbay iya sinthe shiiqana. Henthanchchoy dorssata deeshatappe shaakkeyssada I he asaa nam77an shaakkana.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
Qassi dorssata ushachcha baggara deeshata haddirssa baggara essana.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
“Hessafe guye, kawoy ushachcha baggara de7eyssatakko hayssada yaagana: ‘Ta Aaway anjjidayssato, haa yidi sa7ay medhettiya wode hinttew giigida kawotethaa laattite.
35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
Ays giikko, taani koshattin muzideta, saamottin ushshideta, erettona imatha asi gidada bin mokkideta,
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
kallottin mayzideta, harggettin harggisideta, qashettin tana oychchideta’ yaagana.
37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
“Hessafe guye, xilloti zaaridi, ‘Godaw, neeni koshattin awude be7idi muzidoo? Woykko neeni saamottin awude be7idi ushshidoo?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
Neeni imathe gidada yin awude be7idi mokkidoo? Woykko neeni kallottin awude mayzidoo?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
Neeni harggin woykko qashettin neekko bidi nena awude oychchidoo?’ yaagana.
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
Kawoy zaaridi, ‘Taani hinttew tuma odays; hintte tana kaalliya ha ubbaafe guuxeyssas oothidayssa taw oothideta’ yaagana.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios g166)
“He wode haddirssa baggara de7eyssatakko, ‘Ha qanggettidayssato, ta matappe haakkite. Xalahesinne iya kiitanchchotas giigida merinaa taman biite. (aiōnios g166)
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
Ays giikko, koshattin tana muzibeekketa; saamottin ushshibeekketa.
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
Taani imathe gidada bin tana mokkibeekketa, kallottin mayzibeekketa, harggininne qashettin tana oychchibeekketa’ yaagana.
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
“He wode entti, ‘Godaw, neeni koshattin woykko saamottin woykko imathe gidada bin woykko kallottin woykko harggin woykko qashettin be7idi nena awude maaddonna ixxido?’ yaagidi zaarana.
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
“He wode kawoy zaaridi enttako, ‘Taani hinttew tuma odays; hintte tana kaalliya ha ubbaafe guuxeyssa maaddonna ixxidayssi, tana maaddonna ixxidayssa’ yaagana.
