Matteuksen 25
1 "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.
Te phoeiah vaan ram tah oila parha neh vai uh. Te rhoek loh amamih kah hmaiim te a khuen tih yulokung doenah la cet uh.
2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
Amih khuikah panga tah hlang ang la om uh tih panga tah cueih.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Aka ang rhoek loh amamih kah hmaiim te a khuen uh dae situi te amamih taengah khuen uh pawh.
4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
Aka cueih rhoek tah amamih kah hmaiim te palang dongkah situi neh a khuen uh.
5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
Yulokung te a di dongah boeih ngam uh tih ip uh.
6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
Khoyin boengli atah, 'Yulokung ke, Amah doe hamla cet uh laeh,’ tila tamlung a soeh.
7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
Te vaengah oila rhoek tah boeih thoo uh tih a hmaiim te a tok uh.
8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
Aka ang rhoek loh aka cueih rhoek taengah, 'Nangmih kah situi te kaimih m'pae uh laem, kaimih kah hmaiim tah thi pawn ni,’ a ti uh.
9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
Tedae aka cueih loh a doo uh tih, 'Te koinih nangmih ham neh kaimih ham rhoeh voel mahpawh, aka yoi rhoek taengah lat cet uh lamtah namamih ham lai uh,’ a ti nah.
10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Lai hamla a caeh uh vaengah yulokung tah ha pawk. Te dongah aka sikim rhoek tah yulueinah khuiah amah neh kun uh tih thohka te a khaih.
11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
A tloe oila rhoek tah hnukkhueng la pawk uh van tih, “Boeipa, boeipa, kaimih ham khaw ong dae,” a ti uh.
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
Tedae a doo tih, “Nangmih taengah rhep kan thui nangmih te kan ming moenih,” a ti nah.
13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
Te dongah hak uh laeh, a tue neh khohnin te na ming uh moenih.
14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
Aka yiin ham hlang loh a sal rhoek te a khue tih a khuehtawn te amih taengah a tloeng pah.
15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
Te phoeiah amamih kah a thaomnah tarhing la pakhat te talen panga, pakhat te panit, pakhat te pakhat rhip a paek tih yiin.
16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
Talen panga aka dang tah tlek cet tih te rhoek nen te a saii dongah a tloe panga a dang thil.
17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
Panit aka dang long khaw a tloe panit a dang thil tangloeng.
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
Tedae pakhat aka dang tah cet tih diklai a too. Te phoeiah a boeipa kah tangka te a thuh.
19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
A tue a sen phoeiah boeipa loh sal rhoek te a paan tih amih taengah bitat te a soepsoei.
20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
Te vaengah talen panga aka dang loh talen panga han khuen thil tih a paan. Te phoeiah, “Boeipa, Kai he talen panga nan paek tih talen panga ka dang thil he,” a ti nah.
21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
A boeipa loh anih te, “Then, uepom neh sal then a yool soah uepom la na om dongah nang tah a yet soah khaw kang khueh pai eh. Na boeipa kah omngaihnah khuiah kun van,” a ti nah.
22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
Talen panit long khaw a paan tih, “Boeipa kai taengah talen panit nan paek tih talen panit ka dang thil he,” a ti nah.
23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
A boeipa loh anih te, “Then, uepom neh sal then a yool soah uepom la na om tih nang te a yet soah kang khueh ni. Na boeipa kah omngaihnah khuiah kun van,” a ti nah.
24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
Talen pakhat aka dang long khaw a paan tih, “Boeipa, nang he mangkhak hlang la na om, na tuh pawt nah ah te na ah tih na haeh pawt nah ah na yoep te ka ming.
25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
Ka rhih dongah ka ceah neh nang kah talen te lai ah ka thuh. Na khueh te om ta he,” a ti nah.
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
Tedae a boeipa loh anih te a doo tih, 'Sal boethae neh yaikat aw, ka tuh pawt ah ka ah tih ka haeh pawt ah ka coi te na ming.
27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
Namah khaw a kuek ta, kai kah tangka te tangkapu taengah na khueh ham om. Te daengah man kai ka pawk vaengah a casai neh ka tangka te ka dang ve.
28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
Te dongah anih taengkah talen te lo uh lamtah talen parha aka khueh te pae uh.
29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Aka khueh boeih te a paek thil vetih a coih pah ni. Tedae aka khueh pawt te a khueh duen pataeng te a taeng lamkah loh a loh pa ni.
30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'
Te dongah sal hlangkhue hlangvaih te poengben kah yinnah khuila voei uh, te ah te rhah neh no rhuengnah neh om ni.
31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Hlang Capa tah amah kah thangpomnah dongah a taengkah puencawn rhoek boeih neh ha pawk vetih a thangpomnah ngolkhoel dongah ngol ni.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Te vaengah namtom boeih tah amah hmaiah a coi vetih tudawn loh maae taeng lamkah tu te a hoep bangla amih te rhip a hoep ni.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
Tu rhoek tah amah kah bantang ah, maae rhoek te banvoei ah a pai sak ni.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
Te vaengah manghai loh a bantang ben kah rhoek te, “Halo, a pa kah a uem rhoek, Diklai a tongnah lamloh nangmih ham a rhoekbah ram te pang uh.
35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
Ka pong vaengah caak ham te kai nan paek uh, ka halh vaengah kai nan tul uh. Yinlai la ka om vaengah kai nan khue uh.
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
Ka pumtling vaengah kai nan khuk uh. Ka tlohtat vaengah kai nan hip ah ka om vaengah kai taeng la na pawk uh,’ a ti nah ni.
37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
Te vaengah aka dueng rhoek loh, “Boeipa me vaengah lae na bungpong te ka hmuh uh tih kang khut uh, na halh vaengah kan tul uh?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
Me vaengah nim nang te yinlai la kam hmuh uh tih kang khue uh, na pumtling tih kang khuk uh?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
Me vaengah lae na tlohtat te kan hmuh uh tih thongim ah khaw nang taengla ka pawk uh,’ a ti uh ni.
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
Te vaengah manghai loh amih te a doo vetih, 'Nangmih taengah rhep ka thui, ka manuca rhoek khuiah a yit koek pakhat taengah na saii uh te tah kai taengah ni na saii uh,’ a ti nah ni.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios g166)
Te phoeiah banvoei kah rhoek te khaw, 'Thaephoei thil rhoek, kai taeng lamkah loh, rhaithae neh a puencawn rhoek ham a hmoel pah dungyan hmai khuila cet uh. (aiōnios g166)
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
Ka pong vaengah caak ham khaw kai nan pae uh pawt tih, ka halh vaengah kai te nan tul uh moenih.
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
Yinlai la ka om vaengah kai nang khue uh moenih. Ka pumtling vaengah kai nan khuk uh moenih. Ka tattloel neh thongim ah kai nan hip uh moenih,’ a ti nah ni.
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
Te vaengah amih rhoek loh a doo uh vetih, 'Boeipa me vaengah lae na pong, halh tih yinlai neh na pumtling te khaw ka hmuh uh? Me vaengah lae na tattloel neh thongim ah nang kan talong uh pawh? a ti uh ni.
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
Te vaengah amih te a doo vetih, 'Nangmih taengah rhep ka thui, he rhoek khuiah a yit ca pakhat ham pataeng na saii uh pawt te tah kai ham na saii uh pawt la om,’ a ti nah ni.
