< Matteuksen 25 >
1 "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.
Igbuchu shulu ani he to mrli mba wlon wa ba vu ba fitila mba nda hi kpa ilon wa sa.
2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
Iton ni mi mba ba he toh, u ton ba na ruru.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Niwa ruru mrli mbaa ba vu ba fitila mba nda na nji babran na.
4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
U mrli mba bi hr to ha baka nji nye u ba fitila mba mla.
5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
Ilon wasa ana ciciye na u baka ri druna hi mla ka kurna.
6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
U ni tsutsu cuu baka dbu 'Lilon wasa ye'ye! Rju hi kpau.
7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
U mrli mba wa wumba wu baka wlunde nda mla ba fitila mbo tie.
8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
Bi ruru ba ba hla ni bi he to ha tie nye mbia nno ndu ba fitila mbu na khwu na.
9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
“Bi he to h'a ba saa ni bawu inye a natsra tawu yayi na bika hi ni bi lenye'a ndi le u mbi.
10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Waa ba hi le'nye'a, u ilon wasaa ri ubiwa bana mla ki gben'a ba rihu hi ni bubu lo gran u baka tro nkon traa.
11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
Imrli mba ba rima baka ye ni kogon nda tre Tiekoh, tiekoh, bwu nkon'a ni tawu!
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
A saa ni bawu, 'Njanjimu mi hla yiwu mina toh yi na.
13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
To kima bika mla ki ni tu wa bina toh vi ka nton'a na.
14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
Ahe towa indji ri ta hi ni meme ri. A yo ba mrli koh ma nda nno ba kpyi ma.
15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
A nno ri mba talenti ton nda nno iha nda la nno ri ngame talenti iri.
16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
Iwaa a kpa talenti ton a agbla hi nda ka tie ndu ni mba nda fe talenti ton bari ni tuma.
17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
U wa a kpa harli'a a tie tokima me nda fe ha bari nha.
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
Se waa a kpa talenti ri'a hi kpama nda shi juju ni meme nda ri nklen tie koh ma.
19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
Tie koh mba aka son ban nton babran rlikoh nda k'ma ye ndu mrli koh maa ndu bla nklen ba nno.
20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
Ivren koh wa akpa talenti ton'a a nji u ma ni talenti ton wa a hon'a nhaa nda tre, Tiekah mu, u ne talenti ton to yi mi fe talenti ton bari nhaa'
21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
“Tiekoh ma a hlawu, u toh tie, vrenkoh ndindi ni u kponji! U tie njanji ni kpyi fyi me, mi yowu nji ikpyi gbugbuwu. Rihi ni takpe u tiekoh me'.
22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
Ivren koh wa' a kpa talenti ha'a ye nda tre 'Tiekoh, u'ne talenti ha, Toyi, mi fe talenti ha bari nhaa'.
23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
Tiekohma a hla wu, “u toh tie, vrenkoh ndindi ni u kponji! U tie njanji ni kpyi fyi me. mi yo wu ndu nji ikpyi gbugbuwu. Ri ni mi takpye tiekoh me.
24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
U vrenkoh waa kpa talenti ri'a ye nda tre, Tiekoh, mitoh ndi u ndi wa ana tie ro na. U can ni wrji wa una cu'a na ndi ni vu ni wrji wa una hii na.
25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
Mi klu sisri ndi nji talenti mea ka ri ni mi meme. Toyi kpa kpye wa u mea.
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
U tie koh ma ka saa niwu nda tre, u vrenkoh u' ridrii wa ani tie sankon'a, u toh ndi mi can ni ivrji wa mina cu'a na ndi ni vu ni wrji wa mina hii na.
27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
Una ka nklen mu'a nno banki to mina kmaye nii ka kpa kpye mu nha' ni wa a hon'a.
28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
Ni tu kima, vu kpa talenti u wo ma ka nno u talenti wlon'a.
29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ahi wa ahe wu'a bala nno nhaa gbugbuwu kahewu vlalala me. U wa nda na he ni kpye na ikpye wa umaa ba vu kpa.
30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'
Vu vrenkoh u ridri yi wa ana hi ndu kpyeri tayo ni wrji u kplakpakpa bwu wa ani yi nda tan nyinyren'a.
31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Niwa Ivren Ndji ni ye ni mi (he ma u kpan) ni malaiku ba wawuu, ani son ni kpancima u (daraja).
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Ba vu bi kohra ba wawuu ziwu k'bu ma wani ga ndi ni yiyri towa ani ho n'ma bi koh ni ga nt'matie kan ni ba yawo.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
Ani zi ntma ba ni wo korli na u yawo ba ni woma ko'ta.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
U chu'a ni hla ni bi wo korli ma 'Ye biyi wa Tiemu tie luluni yiwu'a rini gbuchu wa be tie zi yiwu guci ni tie ngbungblua.
35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
Iyon a tie me u bika ne rli hlan ma atie me u bika ne ma miso; mi ye tsri u bika kpame ri kohmbi,
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
I he gbyre u bika sru nklon nimu milo u bika toh tie mu; mi he tro u bika zren yi ni me.
37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
U bi tsratsra ba saa nda tre, 'Baci ani tanyi ki toh wu si tie yon ndi nno wu rli? Ka tie hlan ma ndi nno wu so?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
Ni tanyi ki toh wu ndji u tsri ndi kpau? Ka ni gbyre ndi nnowu nklon?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
Nitanyi ki toh wu si lo ka nitro ndi ye niwu?
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
U chua ni saa nda tre Njanjimu mi hla yiwu ikpye'a bi tie ni ri wa zan tsi tsa me ni mi mrli vayi mu biyi a, bi tie nimu.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios )
Wa ni hla ni bi wo kota ma, Cbi dinkon mu wayi, biyi wa ba lanyu yiwu'a, hiri ni ilu u kakle wa ba tie ni brji ni malaiku ma. (aiōnios )
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
Ni tu wa iyon a tie me u bika na rlina hlan ma tie ma bika na ne so na.
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
Mi ye tsri u bika na kpame na mi he gbyre bika na ne nklon sru na ndi lo ndi he tro u bina tie kpye muna.
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
U ba saa ngame nda tre, Baci ani tanyi kie toh ni yon ka hlan ma ka ndji u tsri ka ni gbyre ka ni lilo, ka ni tro, u kie kana tie kpye wu na?
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
U ani saa ni bawu nda tre Njanjimu mi hla yiwu, ikpye wa bi na tie ni ri wa a zan fyime u mrli vayi mu na bina tie nimu na.
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." (aiōnios )
Biyi bahi kpamba nimi ya'u kakle u bi tsratsra a nimi rai sese kase” (aiōnios )